Pörssin alkujuuret ulottuvat aina 1500-luvulle saakka, jolloin Belgiassa harjoitettiin toimintaa, joka muistutti nykyistä pörssikauppaa. Alkuaikoina kaupankäynti tapahtui kahviloissa, ja kauppaa käytiin lähinnä velkakirjoilla.
Nykyisenlaisen pörssitoiminnan katsotaan alkaneen vuonna 1602 Amsterdamissa, jolloin Itä-Intian kauppakomppania perusti pörssin osakkeiden ja joukkovelkakirjojen kaupankäyntiä varten. Amsterdamin pörssi oli ensimmäinen avoin ja julkinen kauppapaikka kaikille.
Tuohon aikaan eurooppalaiset kauppakomppaniat tekivät pitkiä merimatkoja Aasiaan ja Intiaan. Kauppamatkoilta tuotiin mukanaan arvokkaita tuotteita kuten mausteita, silkkiä, puuvillaa ja teetä. Matkoihin liittyi paljon riskejä ja vallitsi epävarmuus siitä, pääsikö laiva turvallisesti perille. Riskeistä johtuen ei ollut järkevää omistaa yksin kokonaista kauppalaivaa.
Pörssi mahdollisti kauppakomppanioille omistuksen jakamisen usean sijoittajan kanssa. Jakamalla omistusta jaettiin matkaan liittyviä riskejä ja samoin myös mahdollisia tuottoja. Pörssi mahdollisti kauppakomppanioille myös rahoituksen hankkimisen suuriin hankintoihin, kuten uusiin kauppalaivastoihin.
Pörssin kautta yritysten omistaminen tuli mahdolliseksi yhä useammalle. Enää ei tarvinnut omistaa yksin kokonaista kauppalaivaa tai kauppalaivastoa, vaan halutessaan pystyi ostamaan osuuden kauppalaivoja omistavasta yrityksestä.
Nykyäänkin pörssi toimii samalla perusajatuksella. Yrityksiä hakeutuu pörssiin, jolloin ne laskevat liikkeeseen osakkeita eli omistusosuuksia, joita sijoittajat voivat ostaa. Myymällä osakkeita yritykset saavat rahoitusta kasvuun sekä uusia omistajia jakamaan liiketoimintaan liittyviä riskejä. Samalla periaatteella jaetaan myös mahdolliset tuotot. Sijoittajille osakkeet ovat siten mahdollisuus päästä osalliseksi yritysten menestystä ja vaurastua.
Pörssi ei ole hyväksi vain yrityksille ja sijoittajille. Myös yhteiskunta hyötyy, kun yritykset kasvavat ja yksilöt vaurastuvat. Menestys luo verotuloja, joilla voidaan rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa.
