Pörssikurssi opettajan opas
Viikon rakenne, teema ja oppimistavoitteet
Pörssikurssin kahdeksas viikko rakentuu kahdesta 75 minuutin osiosta.
Osio 1
- PowerPoint-esitys viikon teemasta: Megatrendit sijoittamisessa
- Kertaava quiz-tehtävä
- Viikkotehtävä: Megatrendit
Osio 2
- Viikon syventävä tehtävä: Kaupungistumisen megatrendi ja Suomen asuntomarkkinat
Ensimmäisen osion tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ja osaa kuvata, mitä megatrendillä tarkoitetaan. Opiskelija osaa myös nimetä megatrendejä sekä kuvata, millaista muutosta ne aiheuttavat ja miten tämä muutos näkyy sijoittajan elämässä. Viikkotehtävässä opiskelijat tutustuvat megatrendeihin syvällisemmin hyödyntäen Sitran laatimia opuksia.
Toisen osion tavoitteena on, että opiskelijat ymmärtävät, kuinka kaupungistumisen megatrendi vaikuttaa asuntomarkkinoihin. Syventävässä tehtävässä opiskelijat tutustuvat Suomen asuntomarkkinoihin Suomen Hypoteekkiyhdistyksen laatiman asuntomarkkinakatsauksen avulla.
Ohjeet luento- ja tehtävämateriaaleihin
Kalvo 2: Tällä luennolla käydään läpi osakesijoittajaan ja sijoittamiseen vaikuttavia megatrendejä. Megatrendillä tarkoitetaan laajempaa ilmiökokonaisuutta ja muutosvoimaa, millä on maailmanlaajuisia vaikutuksia. Sijoittajalle merkityksellisiä megatrendejä ovat teknologian kehitys/digitalisaatio, vastuullisuus, kaupungistuminen, globalisaatio ja väestön ikääntyminen. Sijoittajat tarkastelevat yhtiöitä tulevaisuuden tuottojen kautta. Tulevaisuuden tuotto-odotusten perusteella määräytyvät lähtökohtaisesti osakekurssit. Megatrendien ottaminen mukaan tarkasteluun auttaa sijoittaa hahmottamaan, miltä tulevaisuuden maailma näyttää ja siten hahmottamaan, miltä yhtiöiden tulevaisuuden tuottopotentiaalit näyttävät. Megatrendien huomioon ottaminen voi auttaa sijoittajaa löytämään tulevaisuuden menestystarinoita.
Kalvo 3: Teknologian kehittyminen on mahdollistanut paremman ja tehokkaamman tiedon jakamisen. Esimerkiksi nykyään sijoittamiseen liittyvää tietoa on tarjolla runsaasti netin välityksellä. Ennen teknologian kehittymistä sijoitustieto oli monesti ammattimaisten sijoittajien etuoikeus. Nykyään voidaankin sanoa, että raja yksityissijoittajien ja ammattilaisten välillä on monessa tapauksessa hämärtynyt. Teknologian kehittyminen on myös mahdollistanut palveluntarjonnan laajentamisen eli yksityissijoittajilla on tarjolla aiempaa enemmän sijoitusmahdollisuuksia. Tänä päivänä voi vapaasti itse valita eri sijoituskohteita paitsi kotimaasta, mutta myös ulkomailta. Teknologian kehittyminen on automatisoinut monelta osin finanssialaa. Siinä missä monia sijoittamiseenkin liittyviä vaiheita toteutettiin aiemmin ihmisvoimin, tapahtuu nykyään moni vaihe automatisoidusti. Esimerkiksi sijoittamisen transaktioiden automatisointi on näkynyt siten, että sijoittamisen kustannukset ovat nykyään huomattavasti alhaisemmat kuin aiemmin. Kustannusten aleneminen puolestaan mahdollistaa sijoittamisen pienemmillä summilla, mikä on puolestaan tuonut sijoittamista yhä enemmän jokaisen ulottuville.
Kalvo 4: Teknologian kehittyminen on tuonut mukanaan myös monenlaisia uusia sijoitustuotteita. Nykyään sijoittajilla on entistä enemmän valinnanvaihtoehtoja. Uudet joukkorahoitusalustat ovat mahdollistaneet pienten summien keräämisen alkuvaiheen yritysideoille tai muille hankkeille suurelta joukolta ihmisiä. Virtuaalivaluutat ovat myös yksi ilmenemismuoto uusista teknologian kehittymisen mukanaan tuomista sijoittamisen vaihtoehdoista. Uusien sijoituskohteiden lisäksi teknologian kehittyminen on muovannut myös perinteisiä sijoittamisen muotoja. Esimerkiksi osakesijoittamista ei käydä enää pelkästään ihmisten toimesta, vaan myös ihmisten koodaamilla sijoitusroboteilla. Tänä päivänä on mahdollista valjastaa sijoitusrobotti tekemään sijoituksia itsensä puolesta. Sijoitusroboteille on ohjelmoitu kriteereitä, joiden perusteella ne tekevät sijoituspäätöksiä.
Kalvo 5: Sosiaalisen median sijoittajayhteisöt ovat mahdollistaneet yksityissijoittajien kohtaamiset ja tiedon jakamisen. Yhteisöt toimivat oivina tiedonlähteinä ja oppimisalustoina. Enää kaikkea selvitystyötä ei tarvitse tehdä itse, kun esimerkiksi tietyn yhtiön ympärille on kokoontunut joukko muita yhtiöstä kiinnostuneita, jotka jakavat tietoa keskenään. Sosiaalisen median yhteisöt ovat nostaneet piensijoittajien painoarvoa. Yhtiökokouksissa päätöksiä tehtäessä oleellista on, kuinka moni omistaja on kulloisestakin asiasta samaa mieltä. Sijoittajayhteisöjen kautta yksityissijoittajien on mahdollista löytää toisiaan, yhdistää voimansa ja vaikuttaa yhtiökokouksissa konkreettisesti joukkovoimalla. Viime vuosina yksityissijoittajat ovat myös onnistuneet vaikuttamaan yksittäisten yhtiöiden osakekursseihin joukkovoimalla (vrt. Reddit -keskustelupalstalta liikkeelle lähtenyt Gamestop-ilmiö). Teknologian kehittyminen mahdollistaa myös omistajan oikeuksien käyttämisen aiempaa helpommin yhä useammalle ihmiselle, kun nykyään perinteisten fyysisten yhtiökokousten lisäksi etäosallistuminen täysin omistajanoikeuksin on teknisesti mahdollista. Etäyhtiökokoukset luovat entistä paremmat edellytykset sille, että yksityissijoittajat yhä laajemmassa määrin osallistuvat yhtiökokouksiin ja vaikuttavat omistamiinsa yhtiöihin passiivisen omistajuuden sijaan.
Kalvo 6: Vastuullisuus on noussut sijoittamisessa vahvasti esille. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että sijoittajilla on halu tuntea sijoituskohteet perinpohjaisesti. Siinä missä menneessä maailmassa saatettiin ajatella sijoittamista pitkälti tuotto edellä, ei tänä päivänä pelkkä tuotto riitä, vaan sijoituskohteen pitää tietyn tuottovaatimuksen lisäksi täyttää vastuullisuuskriteerit. Kasvanut halu tuntea sijoituskohteet on lisännyt sijoittajien kiinnostusta suoria sijoituksia kohtaan. Sijoittajat eivät ole enää valmiita sijoittamaan umpimähkään jonkun tahon kokoamaan osakerahastoon, vaan yhtiöitä halutaan arvioida vastuullisuuden näkökulmasta itse. Joukkolainojen osalta kiinnostusta ovat lisänneet puolestaan erityiset vihreät joukkolainat. Vastuullisuuden nouseminen on pakottanut eri instituutioita avoimuuteen omistajapolitiikan suhteen. Esimerkiksi osakerahastojen osalta sijoittajia kiinnostaa rahaston sijoituspolitiikan lisäksi se, millaista omistajapolitiikkaa rahasto aikoo käyttää omistamiensa yhtiöiden yhtiökokouksissa. Rahastojen osalta kiinnostusta onkin lisännyt erityisesti vastuulliset rahastot, jotka ottavat vastuullisuuden eri näkökulmat huomioon sijoituspolitiikoissaan. Rahastojen lisäksi suuria institutionaalisia sijoittajia ovat työeläkeyhtiöt ja valtio. Näiden omistajapolitiikoista käydään yhä enemmän ja avoimempaa keskustelua erityisesti vastuullisuuden näkökulmasta.
Kalvo 7: Vastuullisuuden esiin nouseminen sijoittamisessa lisää aktiivista omistajuutta. Sijoittajat odottavat omistamiltaan yhtiöiltä hyvää tuottoa ja ovat myös halukkaita aktiivisesti osallistumaan yhtiöitä koskevaan päätöksentekoon. Yhä useamman omistajan aktiivinen osallistuminen yhtiökokouksiin nostaa puolestaan yhtiökokousten merkitystä ja vaikutusvaltaa entisestään. Yhtiökokoukset eivät enää ole vain tietyn omistajakunnan kokoontumisia, vaan niissä tehtävät päätökset näkyvät ja kuuluvat yhä laajemmin mediassa aktiivisten omistajien kautta. Tulevaisuudessa myös yhä useampi työntekijöistä tulee olemaan oman yhtiönsä omistaja. Näin siirrytään perinteisestä yhteiskuntamallista, jossa on omistavaa ja työtä tekevää luokkaa, kohti kansankapitalismia. Jokainen voi halutessaan olla omistaja ja siten päästä hyötymään yritysten menestyksestä.
Kalvo 8: Kaupungistumisen seurauksena yhä enemmän ihmisiä muuttaa maalta ja taajamista työpaikkojen perässä kaupunkeihin. Ihmisten siirtymisellä on vaikutusta kiinteistöjen arvioihin. Maalla ja taajamissa pois virtaamien ihmisten seurauksena kiinteistöjen arvot laskevat, kun tarjontaa on kysyntää enemmän. Päinvastainen tilanne on puolestaan kaupungeissa, joissa tulijoita on paljon, mikä näkyy kiinteistöjen arvonnousuna. Tilanne on erityisen ongelmallinen erityisesti Suomessa, jossa asuntosäästäminen on ollut pitkään pankkitilisäästämisen lisäksi perinteisiä säästämisen muotoja. Jos kaikki eläkepäivien säästöt ovat kiinni omassa asunnossa muuttotappioalueella, voi tilanne olla eläkkeelle jäätäessä olla, ettei säästöjä olekaan, kun kiinteistön arvo on romahtanut. Kaupungistuminen on johtanut tilanteeseen, jossa asuntosäästäminen ei enää ole kaikille kannattavaa. Muutoksen seurauksena ihmiset ovat alkaneet joutua etsimään vaihtoehtoisia sijoituskohteita säästöilleen, mikä osaltaan on lisännyt osakesijoittamisen suosiota. Kaupungistuminen helpottaa myös kokoontumista, kun suuri määrä ihmisiä asuu lähekkäin. Tämä näkyy muun muassa sijoittajatapaamisina suurissa kasvukeskuksissa. Toisaalta teknologian kehittyminen on mahdollistanut ajasta ja paikasta riippumattoman tiedon saannin ja osallistumisen, mikä lisää tapahtumien vaikuttavuutta.
Kalvo 9: Globalisaation seurauksen maailmasta on tullut yksi suuri markkina-alue. Suuret yritykset toimivat maailmanlaajuisesti riippumatta niiden kotipaikasta. Näin globalisaatiolla on luonnollisesti vaikutusta myös osakemarkkinoihin. Osakemarkkinat käyttäytyvät samalla tavalla, kun markkinalla olevat yhtiöt toimivat eri puolella maailmaa ja ovat lisäksi hyvin verkottuneita keskenään. Tämä puolestaan on johtanut tilanteeseen, jossa perinteinen maantieteellinen eli toisten maiden pörsseihin sijoittaminen, ei tuo sijoittajalle etua. Markkinapaikan sijaan oleellista on, missä yrityksen asiakkaat ja tuotantolaitokset sijaitsevat. Sijoittaja voi saada hyvin maantieteellisesti hajautetun salkun yhden ja saman pörssin yhtiöistä. Yritysten rajat ylittävä toiminta on luonnollisesti johtanut myös siihen, että sijoittajien mukavuusalue on kasvanut. Sijoituskohteita katsotaan paitsi kotimaasta mutta myös ulkomailta. Sijoittajat valitsevat parhaat sijoituskohteet niiden sijainnista riippumatta.
Kalvo 10: Väestön ikääntyminen näkyy siten, että ihmiset elävät yhä pidempään. Tämä puolestaan tarkoittaa sijoitusmaailmassa sitä, että sijoitusiässä olevien määrä kasvaa. Ikääntyvä väestö on yhteiskunnan näkökulmasta suuri kustannus. Yhteiskunnan kantokyky on rajallinen, mikä on nostanut ihmisten kiinnostusta varautua omiin eläkepäiviin omasta takaa. Tämä on puolestaan lisännyt ihmisten kiinnostusta säästämiseen ja erityisesti osakesijoittamiseen. Yhteiskunnan kasvavien kustannusten rahoittamiseen tarvitaan yhä enemmän talouskasvua eli lisää kasvavia yrityksiä. Yritykset tarvitsevat kasvuun ja laajentumiseen rahoitusta, missä pörssillä rahoituskanavana ja kotitalouksilla rahoittajana on merkittävä rooli.
Kalvo 11: Megatrendien muovaamassa muuttuvassa maailmassa luotettavuuden tärkeys tulee korostumaan ja lisääntymään. Teknologian kehittymisen kautta sijoittaminen suoraan ilman välissä olevia suuria instituutioita on mahdollista samoin kuin myös suorat kohtaamiset. Tarve pörssille eli säännellylle ja valvotulle kauppapaikalle tulee olemaan myös tulevaisuudessa, kun ihmiset kaipaavat ja arvostavat entistä enemmän luotettavuutta ja avoimuutta. Teknologian kehittymisen seurauksena lisääntynyt sijoitustuotteiden tarjonta puolestaan nostaa tarvetta kansalaisten entistä paremmalle talousosaamiselle. Ylipäätään perusperiaate siitä, että sijoita vain sellaiseen minkä ymmärrät, tulee korostumaan.
Viikkotehtävä
Viikkotehtävässä opiskelijat tutustuvat maailmaa muuttaviin megatrendeihin. Taustamateriaalina viikkotehtävässä käytetään Sitran tuottamia raportteja megatrendeistä. Sitran raporteissa käydään läpi ilmastonmuutoksen, digitalisaation, väestön ikääntymisen ja globalisaation megatrendejä.
Linkit Sitran materiaaleihin tässä:
https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf
https://media.sitra.fi/2020/10/02085411/megatrendit-koronan-valossa.pdf
Syventävä tehtävä
Viikon syventävässä tehtävässä opiskelijat tutustuvat kaupungistumisen megatrendiin tarkastelemalla Suomen asuntomarkkinoita ja niiden kehitystä. Tehtävässä hyödynnetään Suomen Hypoteekkiyhdistyksen julkaisemaa asuntomarkkinakatsausta.
Hypon asuntomarkkinakatsaus saatavilla täältä:
https://www.hypo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Hypon-Asuntomarkkinakatsaus_2-2021.pdf
Mallivastaukset
Viikkotehtävä
Tehtävä 1: Ilmastonmuutos ja ympäristö
- Mitä pandemian hillintätoimet ovat todistaneet ilmastonmuutoksen hillitsemisestä?
Jos pandemian hillintätoimien kaltaiset nopeat, koko yhteiskunnan toimintaa lyhyellä aikavälillä muuttavat toimet ovat mahdollisia, myös ilmastotoimien luulisi olevan.
- Miten pandemia on vaikuttanut ilmastonmuutosasenteisiin?
Ainakaan pandemia ei ole pyyhkäissyt ilmaston lämpenemistä ihmisten mielistä: kansainvälisen kyselytutkimuksen mukaan 87 prosenttia kiinalaisista ja 69 prosenttia saksalaisista pitää ilmastonmuutosta yhtä vakavana kriisinä kuin koronavirusta. Samaan aikaan Suomessa pandemia on saanut yläasteikäiset nuoret (24 %) huolestumaan tulevaisuudesta aiempaa enemmän, ilmenee Lasten ja nuorten säätiön tekemästä kyselytutkimuksesta.
Toisaalta Kun median – ja meidän kaikkien – huomio kiinnittyessä tiiviisti pandemiaan ja sen seuraamuksiin, ympäristökysymykset jäävät väistämättä varjoon.
- Miten korona on tarjonnut valtioille mahdollisuuden vaikuttaa lentoyhtiöiden toimialan tulevaisuuteen?
Ranska asetti Air Francen tukipaketin ehdoksi päästöjen ja kotimaan lentojen vähentämisen ja Itävalta on asettanut vastaavanlaisia vaatimuksia Austrian Airlinesin tuelle. Suomessa Finnairin pääomitukseen ei liitetty ilmastoehtoja
- Miten teollistuminen ja ilmastonmuutos auttaa tauteja leviämään?
Kun metsiä, kosteikkoja ja muita maa-alueita raivataan talojen, teiden, kaivosten ja peltojen tieltä, etäisyys ihmisten ja villieläinten välillä kutistuu tai katoaa täysin. Tämä auttaa zoonooseja, eli eläinperäisiä tauteja, leviämään. Olosuhteet virusten leviämiseen ovat otolliset, kun villieläimet ja ihmiset ovat kosketuksissa toistensa kanssa. Koronan kaltaisten tautien leviämistä helpottaa myös tapamme hyödyntää luontoa ja eläimiä, mistä yksi esimerkki on teollinen eläintuotanto. Usein virukset siirtyvät ensin villieläimistä tuotantoeläimiin ja vasta sitten ihmisiin. Tuotantoeläimet ovat viruksille alttiimpia kuin luonnoneläimet, joiden geeneissä on enemmän vaihtelua (UNEP 2016).
- Miten korona on vaikuttanut ihmisten luontoasenteisiin?
Osa ihmisistä on koronan vuoksi herännyt näkemään luonnon uudella tavalla. Kun rajoitukset olivat pääkaupunkiseudulla vahvimmillaan, ihmiset ryntäsivät metsiin, luontopoluille ja rannoille.
Tehtävä 2: Väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen
https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf
1-3. Mikä on Suomen väestörakenteen muutostrendi? Milloin Suomen väkiluku kääntyy laskuun? Mitkä tekijät vaikuttavat Suomen väkilukuun? (s. 23)
Suomen väestö ikääntyy ja syntyvyys on laskussa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2031. Suomen väkilukuun vaikuttaa erityisesti syntyvyyden kehitys ja maahanmuuton määrä.
4-5. Miten huoltosuhde muuttuu väestön ikääntyessä? Miten Pohjoismaissa on ratkaistu huoltosuhdeongelmaa? (s. 23)
Ei-työikäisiä on työikäisiin nähden jatkuvasti enemmän. Huoltosuhdeongelmaan on reagoitu pohjoismaissa samankaltaisin tavoin keskittyen mm. eläkejärjestelmään, osaamisen kehittämiseen, perhepolitiikkaan ja maahanmuuttopolitiikkaan.
- Miten syntyvyys on kehittynyt? Mitkä tekijät selittävät tätä kehityssuuntaa? (s. 23)
Syntyvyys on ollut Suomessa alle väestön uusiutumistason useamman vuosikymmenen. Lapsia saadaan myöhemmin ja vähemmän. Viime vuosien syntyvyyden alenemista saattaa selittää lisäksi se, että lapsia ei hankita tai saada lainkaan. Aiemmin lapsettomuus on ollut yleisempää korkeasti koulutetuilla, mutta viime vuosina lapsettomuus on kasvanut eniten vähemmän koulutetuilla.
7-9. Miten maahanamuuton ajatellaan kehittyvän globaalisti? Miten maahanmuutto kehittyy Suomessa?
Mistä valtioista kohdistuu suurin maahanmuuttoliike Suomeen? (s. 24)
Globaalisti muuttoliikkeiden odotetaan lisääntyvän toisaalta työelämän muuttumisen ja kaupungistumisen, ja toisaalta levottomuuksien ja ympäristön tilan huonontumisen seurauksena. Muuttoliike keskittyy kuitenkin yleensä lähialueille. Suomen suhteen maahanmuuton tulevaisuuden kehitys riippuu mm. poliittisista päätöksistä, yhteiskunnallisesta ilmapiiristä, kotouttamisen onnistumisesta ja maailmanpoliittisesta tilanteesta eli siitä, paljonko Eurooppaan on tulijoita.
Suomeen on muuttanut ihmisiä erityisesti muualta Euroopasta ja Aasiasta. Tilastokeskuksen mukaan suurin ulkomaalaistaustainen ryhmä Suomessa on ylivoimaisesti virolaiset. Pakolaistaustaisia maahanmuuttajista on murto-osa.
10. Heimoutuminen määritellään pyrkimyksenä määritellä itseä ja toisia joidenkin yksittäisten erojen perusteella ja siten yksinkertaistaa maailmaa. Mitä heimoutumisen syitä Suomessa on ollut? (s. 24-25)
Yksi keskeinen jaottelu on kaupungin ja maaseudun välillä. Tulevaisuuden kehityssuuntien pohdinnan kannalta jako on kuitenkin keinotekoinen. Monet heimoutumisen perusteet liittyvät arvoihin ja niiden vastakkainasetteluun, kuten kansainvälisyys vs. kansallismielisyys, yksilökeskeisyys vs. yhteisöllisyys tai liberalismi vs. konservatismi. Vastakkainasettelun taustalla on myös koettu eriarvoisuus.
Tehtävä 3: Globalisaatio
https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf
- Mitä tarkoittaa monisolmuinen maailmanpolitiikka? Mikä siinä on oleellista? (s. 31)
Maailmanpolitiikka on siirtymässä moninapaisuudesta monisolmuisuuteen. Jaottelu suurvaltoihin ja geopoliittisiin blokkeihin, kuten Yhdysvaltoihin, Eurooppaan ja Kiinaan ei ole tulevaisuuden kannalta riittävä. Sen sijaan on syytä ymmärtää tilannetta verkostona, jossa erilaisilla solmukohdilla – olivat nämä sitten valtioita, yrityksiä tai muita ei-valtiollisia toimijoita – on keskeinen rooli. Toimijan valta määrittyy yhteyksien määrän perusteella, ja nämä voivat olla esimerkiksi taloudellista vuorovaikutusta, sotilaallista vallankäyttöä, teknologista edelläkävijyyttä tai kulttuurista vaikuttamista. Kauppasodatkin voi nähdä verkostojen solmukohtien voiman vertailuna: kummalla on enemmän hävittävää yhteistyön purkamisesta?
2-3. Mikä tulee määräämään Euroopan roolia maailmanpolitiikan tulevaisuudessa? Mitä kansallisvaltion roolille on globalisaatiossa tapahtunut ja miksi? (s. 31)
Euroopan rooli määräytyy pitkälti sen perusteella, miten yhtenäisenä se pysyy ja miten hyvin se pystyy toimimaan verkoston solmukohtana. Kansallisvaltioiden merkitys ylipäätään on vähentynyt globaalin talouden myötä. Valtioilta odotetaan nopeita ja merkittäviä muutoksia, joihin ne eivät keskinäisriippuvaisessa globaalissa taloudessa ole yksin kykeneviä.
4. Mikä selittää ”vahvan johtajuuden” ja populismin nousua? (s. 31)
Kansainvälisestä kaupasta seuraa lisääntyvä tarve kansainvälisten organisaatioiden ja sopimusten kautta tapahtuvalle toiminnalle, joka taas on usein luonteeltaan teknokraattista. Näin syntyy jännite kansanvallan ja asiantuntijavallan välillä, ja pelikenttä on auki toimijoille, jotka sanovat palauttavansa kontrollin. Osittain tästä syystä vahvojen johtajien ihannointi on nousussa. Monimutkaiseksi koetussa maailmassa halutaan yksinkertaisia ratkaisuja, ja populistiset johtajat sanovat niitä tarjoavansa. Myös ”oman kansan” edun palautus ja toisaalta ilmastonmuutoksen kaltaiset suuret kriisit saavat ihmiset kaipaamaan vahvaa johtajuutta. Demokratiaa haastaa toisaalta ajatus käytännöllisestä itsevaltiudesta ja toisaalta unelmaviisaiden vallasta. Molempien taustalla on ajatus demokratian hitaudesta tai kyvyttömyydestä reagoida tärkeisiin tai polttaviin kysymyksiin.
5. Mitä tarkoitetaan yhdistelmäuhilla ja yhdistelmävaikuttamisella? (s. 32)
Sotilaallinen, taloudellinen, teknologinen ja kulttuurinen valta ovat limittyneet ja informaatiovaikuttaminen on merkittävässä kasvussa. Valheellisen tiedon tuottaminen ja levittäminen on entistä helpompaa ja esimerkiksi vaaleihin ja äänestyskäyttäytymiseen pyritään vaikuttamaan yhä enemmän maan ulkopuolelta. Tavoitteena ei ole saada toisia uskomaan, vaan herättää epäilystä ja johdattaa keskustelua toisaalle.
6. Millaisia uusia ajattelutapoja tarvitaan, jotta voidaan varmistaa siirtymä kestävämpään yhteiskuntaan? (s. 32-33)
Uudenlaista ajattelua on nousussa mm. ekososiaalisen sivistyksen tai jälkimateriaalisiin arvoihin perustuvan sivistyskäsityksen muodoissa. Näissä korostuvat ihmisten välinen vuorovaikutus, luonteva luonnon rajoja kunnioittava elintapa, ihmisen näkeminen osana luontoa ja edistyksen löytäminen muista kuin materiaalisista arvoista.
Tehtävä 4: Digitalisaatio
https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf
- Miten teknologia muuttaa ihmisten toimintatapoja? (s. 38-39)
Yhä useampi asia voidaan automatisoida, tuotanto ja toiminta voidaan hajauttaa ja vuorovaikutus voi tapahtua etänä tai virtuaalisessa ympäristössä. Suurimpia teknologian kehityksen ajamia muutoksia olisi tulossa liikkumiseen, esineiden ja ruoan tuotantoon sekä kuluttamiseen. Uuden teknologian hyväksyttävä käyttöönotto tulee edellyttämään yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja eettisten kysymysten huomioimista ja ratkaisemista.
- Mitä huolta teknologiseen kehitykseen liittyy sen käytettävyyden suhteen? (s. 39-40)
Uusi teknologia voi tuoda mukanaan myös uusia jakolinjoja sen suhteen, kuka osaa käyttää sitä, kenellä on siihen pääsy ja kuka voi sen kehitykseen ja käyttöönottoon vaikuttaa. Ymmärrettävyys ja helppokäyttöisyys korostuvat erityisesti ikääntyvän väestön suhteen.
- Miten teknologia voi edesauttaa tai haitata siirtymistä kestävämpään yhteiskuntaan? (s. 40-41)
Älyverkot mahdollistavat hajautetun energiantuotannon ja energiapiikkien tasaamisen, tekoälyn avulla voi lisätä energiatehokkuutta ja lohkoketjujen avulla voi luoda globaalin, luotettavan tavan seurata esimerkiksi tuotteiden resurssien alkuperää ja hiilijalanjälkeä. Uutta teknologiaa kehitetään esimerkiksi energian keräämiseen ja energiatehokkuuden lisäämiseen ja omavoimaiset biohajoavat anturit auttavat keräämään ympäristön kannalta tärkeää tietoa. Samalla teknologian, erityisesti tekoälyn ja lohkoketjujen energian käyttö on voimakkaassa nousussa.
- Mitä jännitteitä teknologiseen kehitykseen liittyy? (s. 42)
Jännitteitä liittyy esimerkiksi siihen, pitäisikö teknologisen kehityksen myötä syntyneen vallan jakautua yrityksille vai yksityishenkilöille. Lisäksi teknologia on yhä vahvemmin mukana valtioiden välisessä kilpailussa. Se voi myös aiheuttaa eriarvoisuutta ikäryhmien välillä tai heikentää mahdollisuuksia ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.
Tehtävä 5: Kaupungistuminen
https://media.sitra.fi/2020/10/02085411/megatrendit-koronan-valossa.pdf
- Millaisesta muuttoliikkeestä koronakevään aikana havaittiin signaaleja? Mistä tämä johtuu?
Koronakevään aikana on havaittu signaaleja muuttoliikkeestä pääkaupunkiseudulta maakuntiin päin. Korona on pakottanut digiloikkaan, kun etätyöstä on tullut arkea yhä useammalle työntekijälle, Suomessa vielä enemmän kuin muualla Euroopassa.
- Millaisia kysymyksiä on noussut esiin lisääntyneen luonnonkaipuun ja tilantarpeen myötä?
Entistä tärkeämmäksi kysymykseksi nousee se, miten ihmisten suhde luontoon huomioidaan tulevaisuudessa suunnittelussa ja rakentamisessa. Mikäli ihmisten arvostus luontoon ja puhtaaseen ilmaan säilyy myös pandemian laannuttua, voi keskustelu ympäristöoikeudenmukaisuudesta sekä luontoalueiden ja viherympäristöjen saavutettavuudesta ja merkityksestä vilkastua.
Syventävä tehtävä
https://www.hypo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Hypon-Asuntomarkkinakatsaus_2-2021.pdf
- Millainen paradoksi korona-aikana on näkynyt Helsingin asuntomarkkinoilla ja mistä se johtuu?
Helsingin väkiluku pienenee, mutta asunnot kallistuvat siitä huolimatta. Se johtuu siitä, etteivät ”valkokauluseliitin” työllisyysnäkymät muuttuneet juurikaan pandemian seurauksena. Heillä tuloja jäi enemmän käteen. Samaan aikaan etätöistä johtuen asumisen tärkeys on korostunut, ja asuntolainojen korot ovat laskeneet ennätysmatalalle. Samaan aikaan varakkaat maakuntien asukkaat ostavat ”kakkoskoteja” Helsingistä.
- Miten etenkin Helsingin osto- ja vuokramarkkinat eroavat toisistaan? Miksi?
Ostomarkkinoilla on paljon kysyntää, ja myynti on helppoa (kts. kohta 1.). Sen sijaan vuokraaminen on paljon aikaisempaa vaikeampaa. Palvelualojen sulkutoimista ja etäopiskelusta johtuen nuorten muuttoliike on tyrehtynyt.
- Miten asuntomarkkinoiden odotetaan kehittyvän koronan jälkeen?
Yksi tärkeimmistä tekijöistä asuntomarkkinoille pysyy vakaana kriisin jälkeenkin: Euroopan edullisinta rahoitusta riittää kasvukeskuksissa omaa kotia etsiville lyhentyviin ja turvallisiin lainoihin. Osittain tästä johtuen kaupunkien kukoistuksen paluu voi poikia historiallisen kaupungistumispompun. Nopeimmat nousut asuntojen hinnoissa ovat takana päin, kun tarjonta tasoittaa tilannetta.
- Mitä ongelmia nykyiseen asuntolainamalliin liittyy, etenkin nuorten kannalta katsottuna?
Nykyinen lainanhakijan stressitesti kohtelee jo itsessään nuoria varsin ankarasti todelliseen korkotasoon verrattuna. Nousevien hintojen alueella ensiasuntoon on entistä vaikeampaa päästä kiinni, eikä asuntorakentamisella ole toistaiseksi kyetty vastaamaan matalasta korkotasosta oman lisävoimansa ammentaneisiin nouseviin asuntohintoihin. Tulosidonnaiseen velkakattoon liittyy niin eriarvoisuuden kuin työttömyydenkin vaara. Työvoiman liikkumattomuus, työttömyys tai pitkät työmatkat eivät ole ekologisesti tai taloudellisesti kannatettavia ajatuksia.
