Pörssikurssi opettajan opas
Viikon rakenne, teema ja oppimistavoitteet
Pörssikurssin seitsemäs viikko rakentuu kahdesta 75 minuutin osiosta.
Osio 1
- PowerPoint-esitys viikon teemasta: Määrälliset osakevalintakriteerit
- Kertaava quiz-tehtävä
- Tuntitehtävä: Osinkotuotto
Osio 2
- Viikon syventävä tehtävä: Morningstarin osaketyökalu
Ensimmäisen osion oppimistavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä viidellä luonnolla läpikäytävällä pörssitunnusluvulla mitataan ja kuinka tunnuslukujen tarjoamaa informaatiota voi hyödyntää päätöksenteon tukena. Lisäksi opiskelija osaa nimetä luotettavia ja ilmaisia tietolähteitä, joista voi saada taloudellista tietoa osakkeisiin liittyen.
Toisen osion oppimistavoitteena on, että opiskelija osaa hyödyntää opiskeltuja tunnuslukuja osakevalinnassa sekä osaa käyttää erilaisia apuvälineitä osakeharavointiin.
Ohjeet luento- ja tehtävämateriaaleihin
Kalvo 2: Moduuleissa kuusi ja seitsemän perehdytään erilaisiin osakevalintakriteereihin. Kuudennessa moduulissa on perehdytty laadulliseen arviointiin eli niin kutsuttuihin ei-numeerisiin kriteereihin. Laadullista arviointia on esimerkiksi yhtiön liiketoimintaan, tulevaisuuden suunnitelmiin ja henkilöihin perehtyminen. Pörssikurssin seitsemännessä moduulissa tarkastellaan puolestaan määrällistä arviointia eli numeerisia osakevalintakriteerejä. Lisäksi selvitetään, mistä määrällisiin osakevalintakriteereihin saa tietoa.
Kalvot 3-4: Osakevalinnassa voidaan käyttää apuna erilaisia taloudellisia tunnuslukuja. Tunnuslukujen kautta voi hakea tukea omalle laadulliselle arvioinnille. Yhtiön toiminnan laajuutta ja sen kehitystrendiä voidaan arvioida tarkastelemalla yhtiön tilinpäätöstä. Tilinpäätöksestä sijoittajan kannattaa erityisesti selvittää, mikä on yhtiön liikevaihto ja liiketulos. Liikevaihto kuvaa yrityksen liiketoiminnan myyntituottoja. Liiketulos kertoo puolestaan, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljellä ennen rahoituseriä ja veroja. Liikevaihtoa ja liiketulosta tarkastelemalla sijoittaja saa selville toiminnan nykylaajuuden. Liiketulos puolestaan kertoo, kuinka kannattavaa nykytoiminta on. Sijoittajan ei kannata tarkastella liikevaihtoa ja liiketulosta vain yhden kalenterivuoden osalta, vaan tarkastella myös menneitä vuosia. Tällöin sijoittaja saa tietoa yhtiön kehitystrendistä. Onko liikevaihto ollut kasvussa vai laskussa? Miten yhtiön tuloksentekotaso on kehittynyt? Tätä kannattaa verrata yhtiön kertomaan sijoittajatarinaan. Jos yhtiö tavoittelee kasvua, voi sijoittaja tarkastelle antavatko luvut tukea tälle tavoitteelle.
Tilinpäätöksen lisäksi on olemassa erilaisia taloudellisia tunnuslukuja, joilla potentiaalista yhtiötä voi arvioida sijoituskohteena. Tunnusluvuilla voidaan arvioida muun muassa osakkeen kalleutta (P/E-luku), yhtiön kannattavuutta (ROE, suom. oman pääoman tuotto), velkaantuneisuutta (Net-Gearing) sekä arvioida yhtiön maksamaa osinkoa (osinkotuotto).
Kalvo 5: P/E-luvulla mitataan osakkeen arvostusta. Se on lyhennys englanninkielisistä termeistä price per eanings eli osakkeen hinta suhteessa osakekohtaiseen tulokseen. Tunnusluku kertoo sijoittajalle, onko osake kallis vai halpa.
P/E-lukua voi hyvin havainnollistaa ajatusleikillä, jossa yhtiön kaikki osakkeet on levitetty riviin. Seuraavaksi ajatusleikissä yhtiön tekemä tulos eli tietty määrä euroja jaetaan tasaan jokaisen rivissä olevan osakkeen päälle. P/E-luvussa tehdään oletus, että yhtiön tuloksentekotaso pysyy tulevaisuudessa muuttumattomana. Toisin sanoen joka vuosi osakkeiden päälle olisi jaettavissa yhtä paljon rahaa. Tunnusluvussa lasketaankin, kuinka monta jakokierrosta eli siis vuotta olisi mentävä ajassa eteenpäin, jotta jokaisen osakkeen päälle olisi kertynyt niin paljon rahaa, että rahasumma kattaisi osakkeen hinnan. Tunnusluvussa oletetaan siten, että tuloksentekotason lisäksi osakkeen hinta pysyy muuttumattomana. P/E-luku kertoo siten, mikä on osakkeen takaisinmaksuaika nykyisellä tuloksentekotasolla ja osakkeen hinnalla. Mitä nopeampaa osake maksaa itsensä takaisin, sitä halvempi se on ja päinvastoin.
Karkea nyrkkisääntö P/E-luvun tarkasteluun on, jos osake saa P/E-luvulla tarkasteltuna arvon, joka on pienempi kuin 10, osake on hinnoiteltu matalalle. Jos taas osake saa P/E-luvulla tarkasteltuna arvon, joka on yli 20, on osake hinnoiteltu korkealle.
Hinnoittelutaso ei vielä itsessään kerro onko yhtiö hyvä sijoitus vai ei. Osakkeen hinta heijastelee ennen kaikkea sijoittajien odotuksia yhtiön tuloksentekokyvystä tulevaisuudessa. Jos sijoittajilla on heikot odotukset yhtiön tulevaisuudesta, hinnoitellaan osake monesti matalalle. Jos taas sijoittajat odottavat yhtiöltä vahvaa kasvua, on osake monesti hinnoiteltu korkealle. Se, onko kannattavaa maksaa osakkeesta matalaa tai korkeaa hintaa riippuu siitä, uskooko sijoittajien odotuksien yhtiön tulevaisuudesta toteutuvan. P/E-luvun lisäksi sijoittaja tarvitseekin siten myös muuta arviointia. Opiskelijoita on myös hyvä muistuttaa, että eri toimialoilla toimivia yhtiöitä ei voi vertailla keskenään P/E-luvun valossa. Syy tähän piilee siinä, että eri toimialoilla toimivat yhtiöt ovat tuloksentekokyvyltään hyvin eriarvoisessa asemassa ja eivät siten ole vertailukelpoisia.
Kalvo 6: Sijoittajalle on tärkeää arvioida, kuinka kannattava sijoituskohde on. Kannattavuutta voidaan arvioida ROE-tunnusluvulla, joka tulee englanninkielisistä termeistä return on equity. Suomeksi tämä tunnusluku on oman pääoman tuotto. Tunnusluku mittaa kannattavuutta suhteuttamalla yhtiön tekemää tulosta omaan pääomaan. Omaa pääomaa on puolestaan sijoittajien yhtiöön sijoittamat varat ja mahdolliset kassaan jätetyt aiempien vuosien voittovarat. Toisin sanoen tunnusluku mittaa kannattavuutta kertomalla, mitä sijoittajien yhtiöön sijoittamilla rahoilla on saatu tulosta aikaiseksi. Mitä enemmän tulosta on saatu aikaiseksi jokaisella yhtiöön sijoitetulla ”eurolla”, sitä kannattavampi yhtiö on. Oman pääoman tuotto kertoo siten sijoittajille yhtiön johdon kyvystä huolehtia omistajien varoista ja kyvystä luoda niille arvoa.
Karkea nyrkkisääntö oman pääoman tuottoon päätee, jos yhtiön oman pääoman tuotto on yli 15 prosenttia, on kannattavuus erittäin hyvällä tasolla. Jos puolestaan oman pääoman tuotto on alle viisi prosenttia, sanotaan kannattavuuden olevan heikolla tasolla.
Kalvo 7: Yhtiön velkaantuneisuutta voidaan arvioida Net-gearing tunnusluvulla. Suomeksi tunnusluvusta käytetään nimitystä nettovelkaantumisaste. Tunnusluku mittaa yhtiön velkaantuneisuutta suhteuttamalla yhtiön korollista nettovelkaa omaan pääomaan eli sijoittajien yhtiöön sijoittamiin varoihin. Korollinen nettovelka saadaan, kun veloista vähennetään yhtiön kassassa olevat varat.
Mitä enemmän yhtiöllä on velkaa suhteessa sijoittajien yhtiöön sijoittamiin varoihin, sitä velkaantuneempi yhtiö on. Korkea velkaantuneisuus puolestaan nostaa yhtiön riskisyyttä. Velkoja on lyhennettävä ja korkoja maksettava oli ajat kuinka haastavia tahansa.
Karkea nyrkkisääntö nettovelkaantumisasteen tulkintaan on, jos yhtiö saa tunnusluvusta arvon 10-60 prosenttia, on velkaantuneisuus erittäin hyvällä tasolla. Jos puolestaan nettovelkaantumisaste on yli 200 prosenttia, on yhtiö erittäin velkaantunut.
Kalvo 8: Osinkotuotto -tunnusluku kertoo sijoittajalle, kuinka hyvän tuoton yhtiön maksama osakekohtainen osinko tarjoaa. Tunnusluvussa osakekohtaista osinkoa suhteutetaan osakkeen hintaan eli se kertoo suoraan, kuinka suuren tuoton saa, jos omistaa yhtiön osakkeita ennen osingonmaksua. Sijoittajan kannattaa osinkotuottoa tarkasteltaessa katsoa myös peruutuspeiliin eli ei vain sokeasti tuijottaa yhden kalenterivuoden osinkoa. Positiivista olisi, jos yhtiö olisi kyennyt maksamaan osinkoja vuosi vuoden jälkeen ja mielellään vuosittain kasvavaa osinkoa. Karkea nyrkkisääntö osinkotuoton tulkintaan on, jos yhtiön osinkotuotto on yli kolme prosenttia, on osinkotuotto erittäin hyvällä tasolla. Helsingin pörssin pitkän ajan keskimääräinen osinkotuotto on ollut 3-4 prosenttia.
Osinkotuotto on siitä helppo tunnusluku, että sitä voidaan käyttää vertailtaessa eri toimialoilla toimivia yhtiöitä keskenään ja jopa vertailtaessa osakkeita täysin toiseen omaisuuslajiin. Lähtökohtaisesti, mitä suurempi osinkotuotto on, sitä parempi. Sijoittajan on kuitenkin hyvä muistaa, että osingot ovat vain osakesijoittajan toinen tuottokomponenteista, minkä lisäksi on mahdollista saada vielä arvonnousua.
Kalvot 9-10: Tunnuslukuesittelyjen jälkeen voi opiskelijoiden kanssa keskustella, mitä mieltä he ovat esitellyistä tunnusluvuista. Mikä/mitkä niistä olisivat heille tärkeitä?
Kalvot 11-16: Tässä osiossa käydään läpi, mistä tunnusluvuista saa tietoa. Kauppalehdestä saa kattavasti tietoa kuluvan kalenterivuoden osingoista osinkokalenterin muodossa sekä yhtiöiden menneiden vuosien osingoista osinkohistoriaosiosta. Lisäksi Kauppalehdestä on saatavissa tietoa myös muista tunnusluvuista tilinpäätösosiosta. Kauppalehden osinkotiedot vaativat rekisteröitymistä palveluun, mutta tilinpäätöstiedot ovat saatavissa ilman rekisteröitymistä,
Kalvot 17-18: Helsingin pörssin sivuilta on myös saatavissa kattavasti yhtiökohtaistatietoa eri tunnusluvuista sekä osingoista. Lisäksi yhtiöiden omat sijoittajasivut tarjoavat kattavasti tietoa.
Kalvot 19-20: Alustuksen lopuksi kerrataan vielä eri tietolähteet osakevalintakriteereihin.
Viikkotehtävä
Viikkotehtävässä opiskelijat syventyvät osakesijoittajan tunnusluvuista osinkotuottoon. Samalla opiskelijat opettelevat hyödyntämään osinkoihin liittyviä tietolähteitä kuten osinkokalenteria.
Syventävä tehtävä
Viikon syventävässä tehtävässä opiskelijat tutustuvat tunnuslukuihin liittyviin tietolähteisiin. Tehtävänä on hankkia taloudellista tietoa pörssiyhtiö Keskosta hyödyntäen Kauppalehteä. Syventävän tehtävän toisessa osiossa puolestaan opiskelijat käyttävät Morningstarin osakeharavointityökalua. Työkalussa opiskelijat pääsevät hyödyntämään luennolla oppimaansa pörssitunnusluvuista.
Mallivastaukset
Viikkotehtävä
1-2. Selvitä, millä Helsingin pörssin yhtiöllä oli vuonna 2025 a) paras osinkotuotto ja b) suurin osinko:
Osinkotuotto: Investors House 83,1 %
Osakekohtainen osinko: Arvo Sijoitusosuuskunta 4,5 euroa
Tarkastellaan Nordean osinkoa. Etsi Nordea osinkokalenterin listauksesta tai käytä sivuston hakutoimintoa. Sen jälkeen, kun olet valinnut osakkeen, paina ”Osinkohistoria” -otsikkoa.
3. Miten Nordea on maksanut osinkoja vuosina 2020-2024 ?
Vuodesta 2021 eteenpäin Nordea on kyennyt kasvattamaan osakekohtaista osinkoaan.
4. Miten Nordean osingonjakosuhde on kehittynyt vuosina 2020-2024 ?
Osingonjakosuhde on vaihdellut. Vuonna 2021 maksettu osinko oli poikkeuksellisen suuri, koska vuotta aiemmin pankit joutuivat lykkäämään osingonmaksuaan koronaepävarmuuksista johtuen. Tätä poikkeusta lukuun ottamatta osingonjakosuhde on vaihdellut 65 prosentista reiluun 80 prosenttiin.
5. Nordea ei maksanut keväällä 2020 osinkoja. Minkä takia yhtiö toimi näin?. Mikä tässä oli takana? (https://viisasraha.fi/Markkinat/Nordea-lykk%C3%A4%C3%A4-osingonmaksuaan-ensi-vuoteen)
Nordea noudatti Euroopan keskuspankin suositusta osingonjaon lykkäämisestä.
6. Etsi osinkokalenteria ja osinkohistoriaa tarkastelemalla jokin yhtiö, joka täyttää “bondiosakkeen” piirteet (tasainen ja kasvava osakekohtainen osinko sekä osinkotuotto)
Valmet on esimerkki yhtiöstä, joka on kyennyt vuosi vuoden jälkeen kasvattamaan osakekohtaista osinkoaan.
Syventävä tehtävä
https://www.kauppalehti.fi/porssi/porssikurssit/osake/KESKOB
1. Täydennä seuraavien tunnuslukujen arvot käyttäen Keskon vuoden 2024 lukuja
P/E: 16,31
ROE: 16,14 %
Nettovelkaantumisaste: 106,33 %
Osinkotuotto: 1,5 % (27.3.2024),1,5 % (15.7.2024) ja 1,4 % (14.10.2024)
Omavaraisuusaste: 32,48 %
2. Miten Keskon P/E-luku on muuttunut aikavälillä 2021-2024?
Vuonna 2021 Keskon P/E-luku oli lähes 20. Vuotta myöhemmin Keskon P/E-luku oli laskenut jo 13 nurkille. Tuona aikana Keskon osakekurssi laski voimakkaasti vuoden 2021 huipuista, mikä selittää P/E-luvun laskua. Vuosina 2023 ja 2024 Keskon P/E-luku on jälleen ollut nousussa johtuen pitkälti heikentyneestä tuloskehityksestä osakekurssin pysyessä isossa kuvassa suhteellisen vakaana.
3. Miten Keskon osinkotuotto on muuttunut aikavälillä 2021-2024?
Vuosina 2021 ja 2022 Kesko kykeni kasvattamaan osakekohtaista osinkoon. Vuonna 2023 osakekohtaisen osingon tasossa nähtiin kuitenkin reilu lasku alaspäin. Vuonna 2024 Kesko onnistui jälleen kasvattamaan osakekohtaista osinkoaan jääden kuitenkin vuosien 2021-2022 tasosta.
4. Mitkä ovat Keskon ROE (Oman pääoman tuotto), nettovelkaantumisaste ja omavaraisuusaste? Mitä kyseiset tasot tarkoittavat?
ROE: 16,14 %
Nettovelkaantumisaste: 106,33 %
Omavaraisuusaste: 32,48 %
Velkaantuneisuus maltillisella tasolla, oman pääoman tuotto hyvällä tasolla.
5. Miten Keskon liikevaihto on kehittynyt?
Viime vuosina Keskon liikevaihto on pysynyt noin 12 miljardissa eurossa. Suurempia muutoksia suuntaa tai toiseen ei ole näkynyt.
6. Miten Keskon liiketulos on kehittynyt?
Viime vuosina liiketulos on ollut laskusuunnassa 2022 vuoden huippuvuodesta.
7. Miten Keskon osakekurssi on kehittynyt vuosina 2021-2024?
Keskon osakekurssi on laskenut 2021 vuoden huipuista (reilu 36 euroa) ja pysytellyt viime vuodet 15 euron ja 20 euron välimaastossa.
8. Avaa Keskon sijoittajasivut. Mitkä ovat Keskon taloudelliset tavoitteet https://www.kesko.fi/sijoittaja/strategia/taloudelliset-tavoitteet/
Vertailukelpoinen liikevoitto-%: yli 6 %
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto-%: yli 14,5 %
Korolliset nettovelat/käyttökate: enintään 2,5
9. Avaa Keskon sijoittajasivut vielä kerran (https://www.kesko.fi/sijoittaja/kesko-sijoituskohteena/fact-sheet/) ja tutustu niihin. Kerro lyhyesti, tukevatko löytämäsi tunnusluvut mielestäsi Keskon omaa sijoitustarinaa? Miksi/miksi ei?
–