Pörssikurssi opettajan opas
Viikon rakenne, teema ja oppimistavoitteet
Pörssikurssin seitsemäs viikko rakentuu kahdesta 75 minuutin osiosta.
Osio 1
- PowerPoint-esitys viikon teemasta: Määrälliset osakevalintakriteerit
- Kertaava quiz-tehtävä
- Tuntitehtävä: Osinkotuotto
Osio 2
- Viikon syventävä tehtävä: Morningstarin osaketyökalu
Ensimmäisen osion oppimistavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä viidellä luonnolla läpikäytävällä pörssitunnusluvulla mitataan ja kuinka tunnuslukujen tarjoamaa informaatiota voi hyödyntää päätöksenteon tukena. Lisäksi opiskelija osaa nimetä luotettavia ja ilmaisia tietolähteitä, joista voi saada taloudellista tietoa osakkeisiin liittyen.
Toisen osion oppimistavoitteena on, että opiskelija osaa hyödyntää opiskeltuja tunnuslukuja osakevalinnassa sekä osaa käyttää erilaisia apuvälineitä osakeharavointiin.
Ohjeet luento- ja tehtävämateriaaleihin
Kalvo 2: Moduuleissa kuusi ja seitsemän perehdytään erilaisiin osakevalintakriteereihin. Kuudennessa moduulissa on perehdytty laadulliseen arviointiin eli niin kutsuttuihin ei-numeerisiin kriteereihin. Laadullista arviointia on esimerkiksi yhtiön liiketoimintaan, tulevaisuuden suunnitelmiin ja henkilöihin perehtyminen. Pörssikurssin seitsemännessä moduulissa tarkastellaan puolestaan määrällistä arviointia eli numeerisia osakevalintakriteerejä. Lisäksi selvitetään, mistä määrällisiin osakevalintakriteereihin saa tietoa.
Kalvot 3-4: Osakevalinnassa voidaan käyttää apuna erilaisia taloudellisia tunnuslukuja. Tunnuslukujen kautta voi hakea tukea omalle laadulliselle arvioinnille. Yhtiön toiminnan laajuutta ja sen kehitystrendiä voidaan arvioida tarkastelemalla yhtiön tilinpäätöstä. Tilinpäätöksestä sijoittajan kannattaa erityisesti selvittää, mikä on yhtiön liikevaihto ja liiketulos. Liikevaihto kuvaa yrityksen liiketoiminnan myyntituottoja. Liiketulos kertoo puolestaan, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljellä ennen rahoituseriä ja veroja. Liikevaihtoa ja liiketulosta tarkastelemalla sijoittaja saa selville toiminnan nykylaajuuden. Liiketulos puolestaan kertoo, kuinka kannattavaa nykytoiminta on. Sijoittajan ei kannata tarkastella liikevaihtoa ja liiketulosta vain yhden kalenterivuoden osalta, vaan tarkastella myös menneitä vuosia. Tällöin sijoittaja saa tietoa yhtiön kehitystrendistä. Onko liikevaihto ollut kasvussa vai laskussa? Miten yhtiön tuloksentekotaso on kehittynyt? Tätä kannattaa verrata yhtiön kertomaan sijoittajatarinaan. Jos yhtiö tavoittelee kasvua, voi sijoittaja tarkastelle antavatko luvut tukea tälle tavoitteelle.
Tilinpäätöksen lisäksi on olemassa erilaisia taloudellisia tunnuslukuja, joilla potentiaalista yhtiötä voi arvioida sijoituskohteena. Tunnusluvuilla voidaan arvioida muun muassa osakkeen kalleutta (P/E-luku), yhtiön kannattavuutta (ROE, suom. oman pääoman tuotto), velkaantuneisuutta (Net-Gearing) sekä arvioida yhtiön maksamaa osinkoa (osinkotuotto).
Kalvo 5: P/E-luvulla mitataan osakkeen arvostusta. Se on lyhennys englanninkielisistä termeistä price per eanings eli osakkeen hinta suhteessa osakekohtaiseen tulokseen. Tunnusluku kertoo sijoittajalle, onko osake kallis vai halpa.
P/E-lukua voi hyvin havainnollistaa ajatusleikillä, jossa yhtiön kaikki osakkeet on levitetty riviin. Seuraavaksi ajatusleikissä yhtiön tekemä tulos eli tietty määrä euroja jaetaan tasaan jokaisen rivissä olevan osakkeen päälle. P/E-luvussa tehdään oletus, että yhtiön tuloksentekotaso pysyy tulevaisuudessa muuttumattomana. Toisin sanoen joka vuosi osakkeiden päälle olisi jaettavissa yhtä paljon rahaa. Tunnusluvussa lasketaankin, kuinka monta jakokierrosta eli siis vuotta olisi mentävä ajassa eteenpäin, jotta jokaisen osakkeen päälle olisi kertynyt niin paljon rahaa, että rahasumma kattaisi osakkeen hinnan. Tunnusluvussa oletetaan siten, että tuloksentekotason lisäksi osakkeen hinta pysyy muuttumattomana. P/E-luku kertoo siten, mikä on osakkeen takaisinmaksuaika nykyisellä tuloksentekotasolla ja osakkeen hinnalla. Mitä nopeampaa osake maksaa itsensä takaisin, sitä halvempi se on ja päinvastoin.
Karkea nyrkkisääntö P/E-luvun tarkasteluun on, jos osake saa P/E-luvulla tarkasteltuna arvon, joka on pienempi kuin 10, osake on hinnoiteltu matalalle. Jos taas osake saa P/E-luvulla tarkasteltuna arvon, joka on yli 20, on osake hinnoiteltu korkealle.
Hinnoittelutaso ei vielä itsessään kerro onko yhtiö hyvä sijoitus vai ei. Osakkeen hinta heijastelee ennen kaikkea sijoittajien odotuksia yhtiön tuloksentekokyvystä tulevaisuudessa. Jos sijoittajilla on heikot odotukset yhtiön tulevaisuudesta, hinnoitellaan osake monesti matalalle. Jos taas sijoittajat odottavat yhtiöltä vahvaa kasvua, on osake monesti hinnoiteltu korkealle. Se, onko kannattavaa maksaa osakkeesta matalaa tai korkeaa hintaa riippuu siitä, uskooko sijoittajien odotuksien yhtiön tulevaisuudesta toteutuvan. P/E-luvun lisäksi sijoittaja tarvitseekin siten myös muuta arviointia. Opiskelijoita on myös hyvä muistuttaa, että eri toimialoilla toimivia yhtiöitä ei voi vertailla keskenään P/E-luvun valossa. Syy tähän piilee siinä, että eri toimialoilla toimivat yhtiöt ovat tuloksentekokyvyltään hyvin eriarvoisessa asemassa ja eivät siten ole vertailukelpoisia.
Kalvo 6: Sijoittajalle on tärkeää arvioida, kuinka kannattava sijoituskohde on. Kannattavuutta voidaan arvioida ROE-tunnusluvulla, joka tulee englanninkielisistä termeistä return on equity. Suomeksi tämä tunnusluku on oman pääoman tuotto. Tunnusluku mittaa kannattavuutta suhteuttamalla yhtiön tekemää tulosta omaan pääomaan. Omaa pääomaa on puolestaan sijoittajien yhtiöön sijoittamat varat ja mahdolliset kassaan jätetyt aiempien vuosien voittovarat. Toisin sanoen tunnusluku mittaa kannattavuutta kertomalla, mitä sijoittajien yhtiöön sijoittamilla rahoilla on saatu tulosta aikaiseksi. Mitä enemmän tulosta on saatu aikaiseksi jokaisella yhtiöön sijoitetulla ”eurolla”, sitä kannattavampi yhtiö on. Oman pääoman tuotto kertoo siten sijoittajille yhtiön johdon kyvystä huolehtia omistajien varoista ja kyvystä luoda niille arvoa.
Karkea nyrkkisääntö oman pääoman tuottoon päätee, jos yhtiön oman pääoman tuotto on yli 15 prosenttia, on kannattavuus erittäin hyvällä tasolla. Jos puolestaan oman pääoman tuotto on alle viisi prosenttia, sanotaan kannattavuuden olevan heikolla tasolla.
Kalvo 7: Yhtiön velkaantuneisuutta voidaan arvioida Net-gearing tunnusluvulla. Suomeksi tunnusluvusta käytetään nimitystä nettovelkaantumisaste. Tunnusluku mittaa yhtiön velkaantuneisuutta suhteuttamalla yhtiön korollista nettovelkaa omaan pääomaan eli sijoittajien yhtiöön sijoittamiin varoihin. Korollinen nettovelka saadaan, kun veloista vähennetään yhtiön kassassa olevat varat.
Mitä enemmän yhtiöllä on velkaa suhteessa sijoittajien yhtiöön sijoittamiin varoihin, sitä velkaantuneempi yhtiö on. Korkea velkaantuneisuus puolestaan nostaa yhtiön riskisyyttä. Velkoja on lyhennettävä ja korkoja maksettava oli ajat kuinka haastavia tahansa.
Karkea nyrkkisääntö nettovelkaantumisasteen tulkintaan on, jos yhtiö saa tunnusluvusta arvon 10-60 prosenttia, on velkaantuneisuus erittäin hyvällä tasolla. Jos puolestaan nettovelkaantumisaste on yli 200 prosenttia, on yhtiö erittäin velkaantunut.
Kalvo 8: Osinkotuotto -tunnusluku kertoo sijoittajalle, kuinka hyvän tuoton yhtiön maksama osakekohtainen osinko tarjoaa. Tunnusluvussa osakekohtaista osinkoa suhteutetaan osakkeen hintaan eli se kertoo suoraan, kuinka suuren tuoton saa, jos omistaa yhtiön osakkeita ennen osingonmaksua. Sijoittajan kannattaa osinkotuottoa tarkasteltaessa katsoa myös peruutuspeiliin eli ei vain sokeasti tuijottaa yhden kalenterivuoden osinkoa. Positiivista olisi, jos yhtiö olisi kyennyt maksamaan osinkoja vuosi vuoden jälkeen ja mielellään vuosittain kasvavaa osinkoa. Karkea nyrkkisääntö osinkotuoton tulkintaan on, jos yhtiön osinkotuotto on yli kolme prosenttia, on osinkotuotto erittäin hyvällä tasolla. Helsingin pörssin pitkän ajan keskimääräinen osinkotuotto on ollut 3-4 prosenttia.
Osinkotuotto on siitä helppo tunnusluku, että sitä voidaan käyttää vertailtaessa eri toimialoilla toimivia yhtiöitä keskenään ja jopa vertailtaessa osakkeita täysin toiseen omaisuuslajiin. Lähtökohtaisesti, mitä suurempi osinkotuotto on, sitä parempi. Sijoittajan on kuitenkin hyvä muistaa, että osingot ovat vain osakesijoittajan toinen tuottokomponenteista, minkä lisäksi on mahdollista saada vielä arvonnousua.
Kalvot 9-10: Tunnuslukuesittelyjen jälkeen voi opiskelijoiden kanssa keskustella, mitä mieltä he ovat esitellyistä tunnusluvuista. Mikä/mitkä niistä olisivat heille tärkeitä?
Kalvot 11-16: Tässä osiossa käydään läpi, mistä tunnusluvuista saa tietoa. Kauppalehdestä saa kattavasti tietoa kuluvan kalenterivuoden osingoista osinkokalenterin muodossa sekä yhtiöiden menneiden vuosien osingoista osinkohistoriaosiosta. Lisäksi Kauppalehdestä on saatavissa tietoa myös muista tunnusluvuista tilinpäätösosiosta. Kauppalehden osinkotiedot vaativat rekisteröitymistä palveluun, mutta tilinpäätöstiedot ovat saatavissa ilman rekisteröitymistä,
Kalvot 17-18: Helsingin pörssin sivuilta on myös saatavissa kattavasti yhtiökohtaistatietoa eri tunnusluvuista sekä osingoista. Lisäksi yhtiöiden omat sijoittajasivut tarjoavat kattavasti tietoa.
Kalvot 19-20: Alustuksen lopuksi kerrataan vielä eri tietolähteet osakevalintakriteereihin.
Viikkotehtävä
Viikkotehtävässä opiskelijat syventyvät osakesijoittajan tunnusluvuista osinkotuottoon. Samalla opiskelijat opettelevat hyödyntämään osinkoihin liittyviä tietolähteitä kuten osinkokalenteria.
Syventävä tehtävä
Viikon syventävässä tehtävässä opiskelijat tutustuvat tunnuslukuihin liittyviin tietolähteisiin. Tehtävänä on hankkia taloudellista tietoa pörssiyhtiö Keskosta hyödyntäen Kauppalehteä. Syventävän tehtävän toisessa osiossa puolestaan opiskelijat käyttävät Morningstarin osakeharavointityökalua. Työkalussa opiskelijat pääsevät hyödyntämään luennolla oppimaansa pörssitunnusluvuista.
Mallivastaukset
Viikkotehtävä
1-2. Selvitä, millä pörssin osakkeella on a) paras osinkotuotto ja b) suurin osinko:
Kalenterivuonna 2022 suurin osinko on Elisalla ollen 2,05 euroa osaketta kohden. Paras osinkotuotto on Saga Fursilla 18,9 %
Tarkastellaan Nordean osinkoa. Etsi Nordea osinkokalenterin listauksesta tai käytä sivuston hakutoimintoa. Sen jälkeen, kun olet valinnut osakkeen, paina ”Osinkohistoria” -otsikkoa.
3. Miten Nordea on maksanut osinkoja vuosina 2011-2020 ? Millaisen trendin huomaat?
Nordea on kyennyt kasvattamaan osakekohtaista osinkoaan aina vuodesta 2012 vuoteen 2021 asti.
4. Miten Nordean osingonjakosuhde on kehittynyt vuosina 2011-2020 ? Millaisen trendin huomaat?
Vuodesta 2013 lähtien osingonjakosuhde on ollut yli 50 %.
5. Nordea ei vuonna 2020 maksanut lainkaan osinkoja. Mikä tässä oli takana? (https://viisasraha.fi/Markkinat/Nordea-lykk%C3%A4%C3%A4-osingonmaksuaan-ensi-vuoteen)
Nordea noudatti Euroopan keskuspankin suositusta osingonjaon lykkäämisestä seuraavaan vuoteen.
6. Etsi osinkokalenteria ja osinkohistoriaa tarkastelemalla jokin yhtiö, joka täyttää “bondiosakkeen” piirteet (tasainen ja kasvava osakekohtainen osinko sekä osinkotuotto)
Valmet on esimerkki yhtiöstä, joka on kyennyt vuosi vuoden jälkeen kasvattamaan osakekohtaista osinkoaan.
Syventävä tehtävä
https://www.kauppalehti.fi/porssi/porssikurssit/osake/KESKOB
1. Täydennä seuraavien tunnuslukujen arvot käyttäen Keskon vuoden 2021 lukuja
P/E: 19,97
ROE: 24,13 %
Nettovelkaantumisaste: 75,41 %
Osinkotuotto: 1,5 % (13.4.2021) ja 1,22 % (30.9.2021)
Omavaraisuusaste: 36,55 %
2. Miten Keskon P/E-luku on muuttunut aikavälillä 2018-2021? Mitä muutos merkitsee?
Vuosin 2018-2020 Keskon P/E oli nouseva tarkoittaen, että Keskon arvostustaso oli noussut kyseisenä ajanjaksona (osakkeen hinta noussut enemmän kuin Keskon tuloksentekotaso). Vuonna 2021 P/E -luku tuli alaspäin eli Keskon osakkeen arvostustaso laski.
3. Miten Keskon osinkotuotto on muuttunut aikavälillä 2018-2021?
Kesko on kyennyt kasvattamaan osakekohtaista osinkoaan ajanjaksolla 2018-2021. Osinkotuotto sen sijaan ei ole kasvanut, mikä tarkoittaa sitä, että osakkeen arvostus on noussut enemmän kuin osakekohtainen osinko.
4. Mitkä ovat Keskon ROE (Oman pääoman tuotto), nettovelkaantumisaste ja omavaraisuusaste? Mitä kyseiset tasot tarkoittavat?
ROE: 24,3
Nettovelkaantumisaste: 75,41 %
Omavaraisuusaste: 36,55 %
Keskolla on vähemmän velkaa kuin sillä on omaa pääomaa. Velkaantuneisuus on siten hyvällä tasolla. Oman pääoman tuotto on yli 20 eli se on erinomaisella tasolla. Sijoittajien varat ovat olleet yhtiössä erittäin tehokkaassa käytössä ja niille on kyetty luomaan arvoa.
5. Miten Keskon liikevaihto on kehittynyt?
Liikevaihto on kasvanut vuoden 2017 noin 10,4 miljardista vuoden 2021 11,3 miljardiin euroon.
6. Miten Keskon liiketulos on kehittynyt?
Liiketulos on kasvanut vuosi vuoden jälkeen ajanjaksolla 2017-2021. Vuonna 2017 liiketulos oli 311 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 liiketulos oli 775 miljoonaa euroa.
7. Miten Keskon osakekurssi on kehittynyt vuosina 2016-2021?
Keskon markkina-arvo on kasvanut vuosi vuoden jälkeen ajanjaksolla 2017-2021. Vuonna 2017 sen markkina-arvo oli noin 4,4 miljardia euroa ja vuonna 2021 11,3 miljardia euroa.
8. Avaa Keskon sijoittajasivut. Mitkä ovat Keskon taloudelliset tavoitteet https://www.kesko.fi/sijoittaja/strategia/taloudelliset-tavoitteet/
Kesko tavoittelee jatkuvasti parempaa sidotun ja oman pääoman tuottoa. Keskon tavoitteena on saavuttaa yli 6 % liikevoitto. Pitkällä aikavälillä Keskon tavoitteena on jakaa tasaisesti kasvavaa osinkoa noin 60-100 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta ottaen huomioon yhtiön taloudellinen tilanne ja strategia.
9. Avaa Keskon sijoittajasivut vielä kerran (https://www.kesko.fi/sijoittaja/kesko-sijoituskohteena/fact-sheet/) ja tutustu niihin. Kerro lyhyesti, tukevatko löytämäsi tunnusluvut mielestäsi Keskon omaa sijoitustarinaa? Miksi/miksi ei?
Luvut tukevat Keskon sijoittajatarinaa. Keskon on onnistunut parantamaan oman pääoman tuottoaan sekä osakekohtaista osinkoa. Lisäksi se on kyennyt kasvattamaan liiketulostaan.
