Pörssikurssi opettajan opas
Viikon rakenne, teema ja oppimistavoitteet
Pörssikurssin kuudes viikko rakentuu kahdesta 75 minuutin osiosta.
Osio 1
- PowerPoint-esitys viikon teemasta: Laadulliset osakevalintakriteerit
- Kertaava quiz-tehtävä
- Viikkotehtävä: Sijoittajabarometri, suomalaisten suosikkiosakevalintakriteerit
Osio 2
- Viikon syventävä tehtävä: Pörssiyhtiöiden sijoittajasivut
Ensimmäisen osion tavoitteena on perehdyttää opiskelijat laadullisiin osakevalintakriteereihin. Laadullisista osakevalintakriteereistä käydään läpi, kuinka perehtyä yhtiön liiketoimintaan. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, mitä tarkoitetaan brändillä, kilpailuedulla ja sijoitustarinalla. Opiskelija osaa myös rajata pörssiyhtiöiden joukkoa pienemmäksi hyödyntämällä toimiala- ja markkina-arvoluokkia. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelijat ymmärtävät johdon ja omistajien roolin yrityksen menestyksessä sekä osaavat hyödyntää tietoa johdosta ja omistajista osakevalintaa tehdessään. Opiskelija osaa myös ottaa laadullista arviointia tehdessään huomioon laajemmat ilmiökokonaisuudet, megatrendit, ja ymmärtää niiden vaikutusta yrityksiin. Hän osaa myös itsenäisesti hakea tietoa laadullisiin osakevalintakriteereihin pörssiyhtiöiden sijoittajasivuilta.
Viikkotehtävässä perehdytään suomalaisten yksityissijoittajien käyttämiin osakevalintakriteereihin Sijoittajabarometri-kyselytutkimuksen kautta. Tavoitteena on saada perspektiiviä siihen, mitä valintakriteerejä suomalaiset käyttävät tehdessään osakesijoituksia.
Toisessa osiossa tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat sijoittajasivuihin hyödyntäen case-yrityksenä monelle tuttua pörssiyhtiötä Keskoa.
Ohjeet luento- ja tehtävämateriaaleihin
Kalvot 2-3: Viikon teemana on laadulliset osakevalintakriteerit. Laadullisen arvioinnin avulla sijoittaja perehtyy yhtiön liiketoimintaan, sen taustalla oleviin henkilöihin sekä selvittää, kuinka megatrendit vaikuttavat yhtiön tulevaisuuden näkymiin. Lopuksi selvitetään, mistä laadullisiin osakevalintakriteereihin löytää tietoa.
Omia osakevalintakriteerejä miettiessä kannattaa painottaa omia vahvuuksia. Jos tiedät paljon pörssimaailman henkilöistä, panosta henkilöihin. Jos olet taas matemaattinen ja pidät numeroiden pyörittelystä, voit hyödyntää tätä osaamista myös osakevalinnassa tunnuslukuja tarkastelemalla. Voi olla myös niin, että ylipäätään seuraat aktiivisesti maailman tapahtumia ja sinulla on näkemystä maailmaa muovaavista megatrendeistä. Trenditietoisuutta voi myös hyödyntää osakevalinnassa ja etsiä sitä kautta tulevaisuuden menestysyhtiöitä.
Kalvot 4-12: Sijoittajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on perehtyä kiinnostuksen kohteena olevan yhtiön liiketoimintaan. Liiketoimintaan perehtyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että sijoittaja selvittää, mitä yhtiö tekee. Toisin sanoen mikä on se tuote tai palvelu, joita myymällä sen liikevaihto syntyy.
Brändi on myös oleellinen osa sijoittajan laadullista arviointia. Brändillä tarkoitetaan sitä mielikuvaa tai käsitystä, joka yrityksestä tulee mieleen. Hyvä brändi on merkityksellinen, koska sen avulla yrityksen tuotteet/palvelut käyvät paremmin kaupaksi ja niistä voi pyytää kilpailijoita korkeampaa hintaa. Brändillä on siten vahva yhteys yrityksen arvoon ja menestykseen.
Sijoittajan on myös tärkeä selvittää keitä yrityksen asiakkaat ovat ja missä ne sijaitsevat fyysisesti. Hyvin kapea ja keskittynyt asiakaskunta nostaa riskisyyttä. Näin on erityisesti silloin, jos yrityksen liiketoiminta nojaa vahvasti muutamaan suureen asiakkaaseen. Asiakkaiden sijaitseminen maantieteellisesti eri alueilla auttaa puolestaan sijoittajaa toteuttamaan maantieteellistä hajauttamista ja siten hallitsemaan osakesijoittamisen riskejä.
Menestyvällä yrityksellä on usein joku selkeä kilpailuetu suhteessa sen kilpaileviin yrityksiin. Kilpailuetu on jokin sen tuotteen, palvelun tai toimintatavan ominaisuus, mikä tekee yrityksestä erinomaisen suhteessa sen kilpailijoihin. Sijoittajan tehtävänä on siis pohtia, miten yrityksen tuote/palvelu erottautuu kilpailevista tuotteista/palveluista.
Sen lisäksi, että sijoittaja perehtyy yrityksen nykyhetkeen, olisi tärkeää ottaa katsanto myös tulevaisuuteen. Onko yrityksen tuotteilla ja palveluilla kysyntää myös tulevaisuudessa erityisesti, kun otetaan huomioon maailmaan muovaavat muutosvoimat.
Pörssissä yhtiöt on jaettu 11 toimialaluokkaan. Sijoittaja voi hyödyntää tätä jaottelutapaa ja rajata potentiaalisten yhtiöiden joukkoa pienemmäksi. Jos sijoittaja ei ole kiinnostunut esimerkiksi perusteollisuudesta, voi hän suosiolla jättää perusteollisuuden toimialaan kuuluvat yhtiöt huomiotta. Tässä kohtaa tulee hyödyntää omaa sijoitussuunnitelmaa. Sijoitussuunnitelman hajauttamista käsittelevässä osiossa on mietitty valmiiksi, mitä toimialoja halutaan sisällyttää salkkuun ja mitä ei.
Kiinnostavia toimialoja pohtiessa kannattaa miettiä, miten maailma on muuttumassa ja mitkä toimialat voisivat kenties hyötyä meneillään olevasta muutoksesta. Lisäksi kannattaa hyödyntää omaa osaamista ja tietämystä eri aloista, mitä on kerryttänyt esimerkiksi työn ja harrastusten kautta tai kuluttajana.
Toimialojen lisäksi yhtiöt on jaettu pörssissä kolmeen markkina-arvoluokkaa: suuriin, keskisuuriin ja pieniin yhtiöihin. Myös tätä jaottelua voi käyttää hyödyksi rajattaessa pörssissä olevien yhtiöiden joukkoa pienemmäksi.
Pörssiyhtiön sijoittajatarina on puolestaan kuvaus yhtiön historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Se pyrkii maalaaman tulevaisuudenkuvan, johon yhtiö on suuntaamassa. Sijoittajan tehtävänä on arvioida, kuinka houkuttelevana ja todennäköisenä pitää yhtiön maalaamaa tulevaisuudenkuvaa. Onko yhtiön johto kyvykäs johdottamaan sen sinne?
Tulevaisuuden suunnitelmien lisäksi tärkeää on selvittää myös yhtiön liiketoimintaan liittyvät riskit. Kuinka todennäköisiä riskien toteutuminen on? Sijoittajan tehtävänä on pohtia, onko valmis näitä riskejä hyväksymään.
Kalvot 13-19: Henkilöiden osalta sijoittajan kannattaa perehtyä yhtiön johtoon. Ennen kaikkea kannattaa selvittää kuka on yhtiön hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana. Jos haluaa syventää omaa tietämystä entisestään, voi perehtyä myös muuhun operatiiviseen johtoon eli niihin henkilöihin, jotka vastaavat päivittäisestä suoriutumisesta ja ovat siten avainasemassa onnistuuko yhtiö sen tavoitteissaan vai ei. Johdon osalta voi tarkastella esimerkiksi sitä, minkälainen on johdon aiempi työkokemus ja onko heillä näyttöjä menestyksekkäästä johtamisesta. Johdolla olisi tärkeää olla sellaista osaamista, joka auttaa yhtiötä pääsemään sen tulevaisuuden tavoitetilaan. Yksi tärkeä mittari johtoa tarkasteltaessa on yleinen mielikuva, joka johdosta tulee. Herättävätkö he sinussa luottamusta niin että voisit antaa säästösi heidän käytettäväksi.
Johdon lisäksi on tärkeää selvittää, keitä ovat muut omistajat. Omistajien osalta on hyödyllistä selvittää erityisesti suuria kasvollisia omistajia. Tämän jälkeen voi miettiä, minkälaisia intressejä heillä on ja miettiä vastaako heidän intressinsä sinun omia intressejäsi. Monet säätiöt arvostavat esimerkiksi tasaista osinkovirtaa. Joskus yhtiössä voi olla niin kutsuttu aktivistisijoittaja omistajana. Aktivistisijoittajilla on jokin tietty missio, jota he pyrkivät ajamaan yhtiössä. Kannattaa selvittää myös, mikä on yksityissijoittajien osuus yhtiöstä. Perinteisesti sijoittajat arvostavat sitä, että toimiva johto omistaa yhtiön osakkeita omissa nimissään. Johdon omistuksen ajatellaan heijastavan heidän sitoutuneisuutta ja uskoa yhtiöön sekä sen tulevaisuuteen. Sijoittajat seuraavat myös tarkasti muutoksia johdon omistuksissa.
Kalvot 20-25: Sijoittajan kannattaisi pohtia, miten yhtiö näyttäytyy megatrendien valossa. Megatrendeillä tarkoitetaan suuria ja pitkäkestoisi muutosvoimia. Sijoittamisessa oleellista olisi tunnistaa ne yhtiöt ja toimialat, jotka hyötyvät megatrendeistä. Näköpiirissä olevia laajempia muutosvoimia ovat kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, globalisaatio, digitalisaatio ja vastuullisuus. Sijoittajan olisi hyvä miettiä, kuinka nämä muutosvoimat vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan, toimialaan ja yrityksen asiakkaisiin. Muutosvoivat voivat olla riskejä, mutta yhtä lailla ne voivat olla isoja mahdollisuuksia. Miten yhtiön tuote tai palvelu kykenee vastaamaan muuttuvaan maailmaan. Hyötyykö se kenties näistä tulevaisuuden trendeistä?
Kalvo 26: Laadullisiin kriteereihin löytää parhaiten vastauksia yhtiön sijoittajasivuilta. Sijoittajasivuille löytää parhaiten kirjoittamalla hakukoneeseen ”yhtiön nimi + sijoittajat”. Tällöin päätyy yhtiön nettisivuilla ja suoraan sijoittajille suunnattuun osioon, jossa on kerrottu kaikki oleellinen tieto yhtiöön liittyen. Lisäksi sijoittaja voi tilata omaan sähköpostiin yhtiötiedotteet. Yhtiötiedote on pörssiyhtiön virallinen kanava tiedottaa kaikesta oleellisista yhtiöön vaikuttavista tekijöistä. Yhtiökokoukset ovat paikka osallistua päätöksentekoon, mutta yhtä lailla erinomainen paikka kartuttaa omaa tietämystä omistamastaan yhtiöstä.
Opiskelijoille voi jakaa case-esimerkin pörssiyhtiö Valmetin sijoittajasivuista. Case-esimerkki on PowerPoint -esityksessä piilotettuna.
Mallivastaukset
Viikkotehtävä
Viikkotehtävässä opiskelijoiden tehtävänä on tutustua suomalaisten yksityissijoittajien eniten käyttämiin osakevalintakriteereihin. Lähteenä käytetään suomalaisia sijoittajia tutkivaa Sijoittajabarometria.
1. Mitkä ovat vastaajien yleisimmät sijoituskohteet (4 yleisintä)?
1. Pörssiosakkeet, 2. Rahasto-osuudet, 3. Pankkitalletukset, 4. Oma koti
2. Mitkä ovat vastaajien mielestä kiinnostavimmat pörssiyhtiöt (5 kiinnostavinta)?
1. Fortum, 2. Sampo, 3. Neste, 4. Nokia, 5.Wärtsilä
3. Mitä mieltä olet itse tehtävän 2 yhtiöistä ja haluaisitko itse omistaa jotakin niistä? Perustele.
Esim. Sampo on kiinnostava pohjoismainen vakuutuskonserni, jolla on hyvä osinkohistoria (tuottaa vakaasti).
Esim. Wärtsilä on teknologiayhtiö, jolla on hyvin mielenkiintoinen energiatarina. Wärtsilän teknologioilla on mahdollista siirtyä kohti tulevaisuutta, jossa sähkö tuotetaan sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla. Wärtsilän teknologia auttaa sen asiakkaita irtautumaan hiilenkäytöstä energiantuotannossa.
4. Mitkä ovat vastaajien mielestä kiinnostavimmat toimialat (3 kiinnostavinta)?
1. Energia ja raaka-aineet, 2. Teknologia, 3. Lääkkeet ja terveydenhuolto
5. Mitkä toimialat kiinnostavat eniten sinua? Perustele.
Esim. Lääkkeet ja terveydenhuolto. Toimialan tulevaisuuden kehitystä tukee väestön ikääntyminen.
6. Mitkä ovat vastaajien yleisimmin käyttämät osakevalintakriteerit (5 yleisintä)?
1. Osinkotuotto, 2. P/E-luku, 3. Velkaantuneisuus, 4. P/B-luku, 5. Kassaan liittyvät tunnusluvut
7. Mitkä edellisen tehtävän osakevalintakriteereistä ovat sinulle tärkeitä? Perustele.
Esim. Osinkotuotto. Haluan saada vakaata tuottoa ja siksi sijoitan osinkoyhtiöihin.
Esim. Velkaantuneisuus. Haluan ottaa selvää, ettei yhtiö ole kovin velkaantunut. Korkea velkaantuneisuus nostaa sijoituskohteen riskisyyttä.
8. Onko sinulla jotain muita tehtävän 6 ulkopuolisia kriteerejä, joita haluaisit käyttää osakevalinnassa?
Esim. Haluan ottaa vastuullisuuden huomioon. Minulle on tärkeää, että omistamillani yhtiöillä on konkreettinen ja hyväksytty ilmastotavoite.
Syventävä tehtävä
Viikon syventävässä tehtävässä opiskelijoiden tehtävänä on selvittää, kuinka laadullisiin osakevalintakriteereihin hankitaan tietoa hyödyntäen pörssiyhtiöiden sijoittajasivuja. Esimerkkiyhtiönä käytetään monelle tuttua pörssiyhtiötä Keskoa. Opiskelijat tutustuvat Keskon sijoittajasivuihin ja vastaavat niiden pohjalta kysymyksiin.
1. Mitä Kesko tekee ja missä se toimii?
Kesko toimii päivittäistavarakaupassa, rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä autokaupassa. Keskon ketjutoimintaan kuuluu noin 1 800 kauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa.
2. Mikä on sen toimiala?
Kesko toimii vähittäiskaupan toimialalla.
3. Mikä on Keskon strategian ytimessä ja miten Kesko erottautuu kilpailijoistaan?
Strategian ytimessä on kannattava kasvu kolmella valitulla toimialalla: päivittäistavarakaupassa, rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä autokaupassa. Keskon tavoitteena on asiakaskokemuksen jatkuva parantaminen, digitaalisten palveluiden kehittäminen sekä vastuullinen ja kestävä kehitys.
Kesko pyrkii erottautumaan kilpailijoista laadulla ja asiakaskokemuksella, niin palvelussa kaupoissa kuin digitaalisissa palveluissa.
4. Selvitä, mitkä globaalit megatrendit vaikuttavat Keskon toimintaan. Valitse näistä kolme mielestäsi tärkeintä ja kerro, miksi valitsit juuri nämä ja millainen merkitys niillä on Keskon toiminnalle?
a) Globalisaatio: toimitusketjujen läpinäkyvyyden ja riskienhallinnan merkitys: 1) Paikallisten lähellä tuotettujen tuotteiden kysyntä kasvaa, 2) Hankintaketjujen läpinäkyvyys tulee olemaan yhä tärkeämpää.
b) Kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen: 1) Muuttoliike kaupunkeihin jatkuu, 2) Kaupungistuminen vaikuttaa liikenteeseen, 3) Alueellinen eriytyminen ja rakennemuutos
c) Digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen, dataan ja uusiin teknologioihin liittyvä muutos: 1) Verkkokaupan kasvu, 2) Toiminnan tehostaminen, automaatio ja robotiikka, 3) Data, analytiikka ja tekoäly
d) Vastuullisuuden ja ilmastonmuutoksen kasvava merkitys: 1) Hiilineutraalisuus, päästöjen vähentäminen ja uusiutuva energia, 2) Luonnon monimuotoisuuden varmistaminen, 3) Vastuullisuuteen liittyvän sääntelyn lisääntyminen
5. Kuka on Keskon toimitusjohtaja?
Keskon toimitusjohtajana on Mikko Helander.
6. Millainen tausta hänellä on (koulutus, työkokemus, luottamustoimet)?
Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Helander on ollut Keskon palveluksessa vuodesta 2014 lähtien, mitä ennen hän on toiminut johtotehtävissä eri teollisuuden aloilla. Hänellä on päätoimen lisäksi useita eri luottamustoimia. Helander omistaa myös merkittävän määrän Keskon osakkeita.
7. Kuinka pitkään hän on toiminut Keskon toimitusjohtajana?
Mikko Helander on toiminut Keskon toimitusjohtajana vuodesta 2015 lähtien.
8. Kuka on Keskon hallituksen puheenjohtaja?
Keskon hallituksen puheenjohtajana toimii Esa Kiiskinen.
9. Millainen tausta hänellä on?
Esa Kiiskinen on koulutukseltaan yo-merkonomi. Hän on tehnyt työuraa ruokakauppiaana. Hänellä on myös useita eri luottamustoimia ja hän omistaa merkittävän määrän Keskon osakkeita.
10. Kuinka pitkään hän on toiminut Keskon hallituksessa?
Hän on toiminut Keskon hallituksessa vuodesta 2009 lähtien.
11. Millä tavalla Keskon hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat sitoutuneet yritykseen?
Sitoutuneisuutta kuvaa pitkä ura Keskossa sekä merkittävä osakeomistus.
12. Mitkä ovat Keskon viisi suurinta osakkeenomistajaa (Osakemäärän mukaan)?
- K-kauppiasliitto ry, 2) Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, 3) Vähittäiskaupan Takaus Oy, 4) Vähittäiskaupan Ammattikasvatussäätiö, 5) Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
13. Mitkä ovat keskeiset syyt sijoittaa Keskoon?
1) Vahva kasvustrategia, joka on kasvattanut Keskon liikevaihtoa ja parantanut kannattavuutta
2) Tavoitteena omistaja-arvon kasvattaminen, näyttöjä vakaasta osingonmaksusta
3) Vahva markkina-asema
4) Panostukset vastuullisuuteen
14. Mitä mieltä olet itse?
–
15. Mitä riskejä ja epävarmuustekijöitä Keskoon sijoituskohteena liittyy? Listaa viisi.
1) Inflaatio ja korkojen nousu: vaikuttaa kustannuksiin ja kulutuskäyttäytymiseen
2) Energian ja raaka-aineiden hintojen nousu: nostaa kustannuksia
3) Koronapandemia: riskejä liiketoiminnan jatkuvuudelle, henkilöstön terveydelle ja globaaleille toimitusketjuille
4) Kyberrikollisuus: liiketoiminnan jatkuvuus voi vaarantua ja merkittävää tietoa voidaan menettää
5) Ilmastonmuutos: riskit liittyvät lisääntyvään sääntelyyn sekä sään ääri-ilmiöihin. Lisääntyvä sääntely voi edellyttää muutoksia liiketoimintaan ja aiheuttaa siten lisäkustannuksia. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen voi vaikuttaa puolestaan tuotteiden saatavuuteen ja aiheuttaa häiriöitä esimerkiksi logistiikassa.
16. Mitkä ovat Keskon tärkeimmät kilpailijat päivittäistavarakaupassa Suomessa?
S-ryhmä, Lidl, Tokmanni, Minimani, Halpa-Halli, R-kioski sekä M-ketjun myymälät.
