Moduuli 3: Sijoitussuunnitelma osa 1 – Opettajan ohjeet

Pörssikurssi opettajan opas

Viikon rakenne, teema ja oppimistavoitteet 

Pörssikurssin kolmas viikko rakentuu kahdesta 75 minuutin osiosta.  

Osio 1 

  • PowerPoint-esitys viikon teemasta: Sijoitussuunnitelma / oma talous
  • Kertaava quiz-tehtävä 
  • Tuntitehtävä 

Osio 2  

  • Viikon syventävä tehtävä: Kulupäiväkirja 

Ensimmäisen osion oppimistavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sijoitussuunnitelman merkityksen ja roolin sijoittamisessa. Lisäksi opiskelija osaa laatia sijoitussuunnitelman omaa taloutta käsittelevän osuuden sekä määritellä oman sijoittajaprofiilin. Oman talouden osalta viikolla perehdytään budjetin laatimiseen, lainoihin osana budjettia sekä säästösuunnitelman rakentamiseen. Sijoittajaprofiilin määrittelyn osalta tavoitteena on, että opiskelija osaa nimetä omat henkilökohtaiset tavoitteet sijoittamiselle, asettaa henkilökohtaisen sijoitushorisontin sekä tunnistaa henkilökohtaisen riskinsietokyvyn. Viikkotehtävä tutustuttaa opiskelijat sijoitussuunnitelman oman talouden osuuteen.  

Toisessa osiossa oppimistavoitteena on, että opiskelija osaa luoda kokonaiskuvan omista kulutustottumuksistaan sekä on kyvykäs rakentamaan omiin kulutustottumuksiin pohjautuvan henkilökohtaisen säästösuunnitelman.   

Ohjeet luento- ja tehtävämateriaaleihin 

Kalvot 2-3: Aluksi käydään läpi osakesijoittajan seitsemän ”kultaista” sääntöä siitä, miten aloittelijan kannattaisi lähteä liikkeelle. Sijoittamisessa ja vaurastumisessa aika on merkittävässä roolissa. Ajan lisäksi vaaditaan ylimääräistä rahaa, jota sijoittaa. Rahaa harvemmin jää ylimäärin, jos ei ole suunnitelmallinen. Kannattaakin lähteä liikkeelle tutustumalla omaan talouteen laatimalla budjetti tuloista ja menoista. Tämän jälkeen vuorossa on konkreettisen säästösuunnitelman laadinta. Osakemarkkinat ovat puolestaan tuottaneet historiana aikana kaikista omaisuuslajeista parhaiten, joten aloittelevan sijoittajan kannattaa perehtyä niihin. Osakemarkkinoillakin kannattaa sijoittaa vain sellaiseen, jonka ymmärtää. Lisäksi sijoituskohteita valittaessa kannattaa ottaa huomioon vastuullisuus sekä muistaa riskienhallinta eli hajauttaminen. Hajauttamisella tarkoitetaan sitä, ettei sijoiteta kaikkia rahoja yhteen kohteeseen, jolloin koko salkun arvonkehitys ei ole riippuvainen vain tästä yhdestä kohteesta.   

Sijoittamista kannattaa suunnitella etukäteen laatimalla konkreettinen sijoitussuunnitelma. Sijoitussuunnitelma on henkilökohtainen suunnitelma siitä, kuinka sijoittamista tullaan toteuttamaan aina säästämisestä yksittäisten sijoituskohteiden valintaan asti. Suunnitelman avulla sijoittaminen ei jää kertaluonteiseksi innostukseksi, vaan siitä tulee säännönmukainen osa elämää. Konkreettiset tavoitteet auttavat pysymään motivoituneena. 

Kolmannessa kalvossa esitellään sijoitussuunnitelman rakenne. Opiskelijoille kannattaa korostaa, että tällä viikolla keskitytään kohtiin 1-3 ja loput kohdat käydään läpi Pörssikurssin seuraavassa moduulissa. 

Kalvot 4-6: Sijoitussuunnitelman aluksi määritellään sijoittamisen tavoitteet. Tehtävänä on listata niitä asioita, joita elämän aikana haluaisi saavuttaa. Toisin sanoen tehtävänä on listata omia unelmia. Unelmien listaamisen jälkeen määritellään niiden toteuttamiseksi vaadittava rahasumma. Tehtävänä on myös miettiä, milloin haluaisi unelmien toteutuvan. Unelmien hintalappu sekä toteutusaikataulu määrittelevät sen, kuinka paljon pitäisi kyetä säästämään kuukausittain ja millaista tuottoa pitäisi säästöille saada, jotta unelmat saisi toteutettua. Toisin sanoen unelmat ja niiden toteutusaikataulu määrittelevät pitkälti omaisuuslajit, joihin kannattaisi sijoittaa.  

Kalvot 7-8: Tavoitteen määrittelemisen jälkeen sijoitussuunnitelmassa tulee selvittää sijoittamisen aikahorisontti. Sijoittamisen aikahorisontilla tarkoitetaan sitä, kuinka pitkäksi aikaa on valmis sitomaan rahat sijoituksiin. Käytännössä aikahorisontin määrittelevät omat tavoitteet ja se, milloin haluaisi niiden toteutuvan. Toiseksi on hyvä miettiä sitä, millaisella varoitusajalla sijoitettuja rahoja voisi mahdollisesti tarvita. Sijoituskohteet eroavat toisistaan huomattavasti likviditeetin suhteen. Likviditeetillä tarkoitetaan sitä, kuinka helposti ja nopeasti sijoitus on käytännössä muutettavissa rahaksi. Siinä missä osakkeet ovat muutettavissa rahaksi nopeasti ja helposti, voi esimerkiksi kiinteistöjen realisointi vaatia huomattavankin paljon aikaa. Lähtökohtaisesti sijoittajan ei kannata sijoittaa sellaista rahaa, jota saattaisi hyvin suurella todennäköisyydellä tarvita päivittäiseen elämään. Sen sijaan sijoituksiin kannattaa laittaa kärsivällistä rahaa, jonka olisi valmis teoriassa menettämään, eikä sillä olisi vaikutusta normaaliin arkeen.  

Kalvot 9-13: Sijoitusajan lisäksi henkilökohtainen riskinottohalukkuus vaikuttaa itselle soveltuviin sijoituskohteisiin. Riskinottohalukkuuteen vaikuttaa ennen kaikkea omat henkilökohtaiset ominaisuudet. Yhden mieli kestää paremmin osakemarkkinoiden heiluntaa kuin toisen. On myös hyvä miettiä, mikä on sijoitettujen rahojen rooli omassa taloudessa ja olisiko valmis menettämään sijoitettuja rahoja. Kolmanneksi on hyvä miettiä, mikä on sijoitusten merkitys jokapäiväiseen talouteen. Myös se, sijoittaako omia säästöjä vai lainarahaa, vaikuttaa suuresti riskinottokykyyn. Lainattu raha on maksettava korkoineen takaisin, vaikka sijoitukset olisivat menettäneet arvoaan. Mitä vähemmän on valmis menettämään sijoittamiaan rahoja ja mitä suurempi merkitys sijoitetuilla rahoilla on omaan talouteen, sitä alhaisempi riskinottokyky myös on. 

Osakemarkkinoilla on kaikista omaisuuslajeista paras tuotto, mutta niin ovat myös riskit. Riskisyys näkyy osakemarkkinoiden heilahteluna. Osakemarkkinoille sijoittavalta vaaditankin pitkää sijoitusaikaa sekä kylmähermoisuutta. Ajan kuluessa osakemarkkinat ovat historian aikana aina nousseet laskua edeltäneen huipun yläpuolelle. 

Lähtökohtaisesti alhainen ikä mahdollistaa suuremman riskinoton. Tässä ajatuksena on se, että nuorella on elinvuosia edessä ja siten pitkä sijoitusaika. Toki tässä kohtaa pitää ottaa huomioon myös omat henkilökohtaiset tavoitteet ja niiden toteutusaikataulu. Kaikki nuoret eivät välttämättä säästä eläkettä varten, mikä taas iän myötä määritellyssä riskinottokyvyssä on oletuksena.  

Luonnollisesti myös tulotaso ja erityisesti sen kehitys vaikuttavat riskinottokykyyn. Ei pidä myöskään väheksyä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Vaikka ikää olisi vähän ja sijoittamisen tavoitteet siintäisivät kaukana tulevaisuudessa, mutta mieli ei kestäisi osakemarkkinoiden heiluntaa, ei silloin ehdoin tahdoin tule ottaa riskiä. 
Yksinkertainen testi omasta riskinsietokyvystä on kysyä itseltään, kuinka toimisi, jos osakekurssit laskisivat voimakkaasti useita kymmeniä prosentteja. 

Kalvot 14-18: Sijoittaminen lähtee liikkeelle oman talouden hallinnasta. Ilman oman talouden hallintaa ei ole säästöjä, eikä siten sijoittaminenkaan ole mahdollista. Sijoitussuunnitelmassa lähdetään liikkeelle kartoittamalla oman talouden lähtötilanne. Lähtötilanne saadaan selville laatimalla yksinkertainen budjetti, joka sisältää tulot ja menot. Budjetilla saadaan selville oman talouden tasapaino: onko oma talous yli- vai alijäämäinen eli kuinka paljon rahaa jäisi säästöön nykyisillä kulutustottumuksilla. Lisäksi lähtötilannekartoituksessa selvitetään jo mahdollinen kertynyt omaisuus sekä mahdolliset velat.  

Täysipäiväisesti opiskelevalla nuorella tulopuoli on monesti hyvin ohut. Opiskelijan kannattaakin harkita käyttäisikö mahdollisuutta nostaa opintolainaa ja siten tuoda lisää leveyttä omaan budjettiinsa. Opintolainasta on kuitenkin hyvä muistaa se, että se on velkaa siinä missä muukin velka eli se on maksettava aikanaan takaisin korkoineen.  

Lainan korko muodostuu kiinteästä asiakaskohtaisesta korkomarginaalista sekä muuttuvasta viitekorosta. Korot ovat viime vuosina olleet poikkeuksellisen matalina, mikä on tarkoittanut alhaisia lainanhoitokuluja velalliselle. Velallisen on hyvä tiedostaa, että matalat korot eivät ole itsestäänselvyys. Jos korot nousevat, nousee myös velallisen lainanhoitokulut, jolla on taas suora vaikutus oman talouden budjettiin.  

Lähtötilannekartoituksen jälkeen tulee laatia konkreettinen säästösuunnitelma. Säästösuunnitelmassa lähdetään liikkeelle tavoitesumman määrittelyllä. Seuraavaksi mietitään, millä aikaperiodilla haluaa tavoitesumman saavutettavan. Tämän jälkeen jaetaan asetettu tavoitesumma pienempiin välitavoitteisiin. Välitavoitteiden asettaminen on erityisen tärkeää säästämismotivaation kannalta. Jos esimerkiksi tavoittelee 500 euroa säästettäväksi vuoden aikana, voi laskea, mitä tämä summa tarkoittaisi kuukausitasolla. Näin voi saada onnistumisen elämyksiä jo useamman kerran säästämisperiodin aikana ja motivaatio säästämiseen pysyy yllä. Tärkeää on myös tutusta omiin kulutustottumuksiin, jotta osaa nimetä konkreettisia säästökohteita, joista säästämällä pääsee asetettuihin säästämisen tavoitteisiin.  

Viikkotehtävä  

Viikkotehtävässä opiskelijat lataavat itselleen sijoitussuunnitelmapohjan. Opiskelijoiden tehtävänä on täyttää omaa taloutta koskevat osuudet eli laatia budjetti tuloineen ja menoineen, sekä määritellä jo mahdollinen kertynyt omaisuus ja velat. Lisäksi sijoitussuunnitelmasta tehdään sijoittajaprofiilin määrittely eli mietitään sijoittamisen tavoitteita ja aikahorisonttia, sekä selvitetään riskinsietokykyä.  

Syventävä tehtävä  

Viikon syventävässä tehtävässä tutustutaan omiin kulutustottumuksiin pitämällä kulupäiväkirjaa. Omien kulutustottumuksien ymmärtäminen ja kirkastaminen on säästämisprosessin onnistumisen edellytys. Kulupäiväkirjaa voidaan pitää seuraamalla esimerkiksi kuukauden ajan kaikkia ostoksia ja kirjaamalla ne ylös Pörssisäätiön kulupäiväkirjapohjaan. Vastaavasti voidaan käyttää tietoa menneen kuukauden menoista.  

Kulupäiväkirjan lisäksi syventävän tehtävän osana opiskelijat laativat konkreettisen säästösuunnitelman.  

Mallivastaukset

Viikkotehtävä

Viikkotehtävässä opiskelijoiden tehtävänä on aloittaa oman sijoitussuunnitelman laatiminen. Opiskelijat tutustuvat oman talouden lähtötilanteeseen ja laativat säästösuunnitelman. Viikkotehtävässä opiskelijat myös selvittävät, millaisia ovat sijoittajaprofiililtaan miettimällä sijoittamisen tavoitteita, sijoitushorisonttia ja henkilökohtaista riskinsietokykyä. 

Tehtävässä käytetään Pörssisäätiön sijoitussuunnitelmapohjaa, joka tulee ladata omalle tietokoneelle.  

Vaihe 1:  

Sijoitussuunnitelma lähtee liikkeelle oman talouden lähtötilanteen kartoituksella. Aluksi selvitetään, mitä omaisuutta jo mahdollisesti omistaa ja mikä omaisuuden arvo on. Lähtötilanteessa kartoitetaan myös mahdolliset velat, mitä hirveän monella nuorella tuskin vielä on. Opiskelijoille kannattaa muistuttaa, että on täysin normaalia, ettei heidän elämäntilanteessaan vielä omaisuutta ole kertynyt.  

Vaihe 2:  

Sijoitussuunnitelman toisessa vaiheessa laaditaan oman talouden kuukausibudjetti. Opiskelijoiden tehtävänä on kirjata ylös, kuinka paljon rahaa saavat kuukausittain ja mistä lähteestä. Kuukausibudjetti ottaa myös huomioon mahdolliset kesätyöansiot, jotka allokoidaan kuukausitasolle. Tulojen selvittämisen jälkeen opiskelijoiden tehtävänä on myös selvittää, kuinka paljon käyttävät rahaa keskimäärin kuukaudessa. Tähän tarkempia vastauksia saadaan viikon syventävästä tehtävästä, jossa opiskelijat tutustuvat syvällisemmin omiin kulutustottumuksiinsa kulupäiväkirjan avulla. Tässä vaiheessa riittää kuitenkin valistunut arvio kuukausittaisista menoista, mitä täsmennetään myöhemmin kulupäiväkirjan tulosten myötä.  

Vaihe 3:  

Sijoitussuunnitelman kolmannessa vaiheessa laaditaan säästösuunnitelma. Aluksi opiskelijoiden tehtävänä on arvioida, kuinka paljon kuukaudessa rahaa jäisi säästöön. Sijoitussuunnitelmapohja laskee automaattisesti teoreettisen kuukausisäästösumman edellisessä vaiheessa annettujen tietojen pohjalta. Opiskelijoiden tehtävänä on myös miettiä, ovatko nykyisiin säästösummiinsa tyytyväisiä ja mikä olisi heidän ihanteellinen säästösummatavoitteensa. Samalla tehtävänä on myös miettiä, miten omia kulutustottumuksia muuttamalla, olisi mahdollista saada enemmän rahaa säästöön. Tähän yksityiskohtaisempia vastauksia saadaan jälleen viikon syventävästä tehtävästä, jossa opiskelijoiden tehtävänä on pitää kulupäiväkirjaa ja analysoida omaa kulutusta. 

Vaihe 4:  

Sijoitussuunnitelman neljännessä vaiheessa opiskelijat määrittelevät oman sijoittajaprofiilin. Määrittely aloitetaan pohtimalla sijoittamisen tavoitteita ja sijoitusaikaa eli sitä, kuinka pitkäksi aikaa on valmis sitomaan omat säästöt sijoituksiin. Kannattaa korostaa opiskelijoille sitä, että tämä vaihe on erityisen tärkeä, koska se määrittelee henkilökohtaisen tuottotavoitteen. Mitä lyhyempi sijoitusaika on, sitä suurempaa tuottoa monesti vaaditaan, jotta tavoitteisiin päästään ja päinvastoin.  

Lopuksi tehtävänä on määritellä henkilökohtainen riskiprofiili. Omaa riskiprofiilia kartoitetaan pohtimalla sijoittamisen merkitystä ja vaikutusta omaan elämään sekä sitä, kuinka reagoisi sijoittamiseen liittyviin riskeihin. Hyvä riskinsietokykyä kuvaava testikysymys on, kuinka reagoisi siihen, jos omien sijoitusten arvo laskisi useita kymmeniä prosentteja. Oma riskiprofiili kertoo siten sen, kuinka paljon on kyvykäs ottamaan riskiä. 

Syventävä tehtävä

Viikon syventävässä tehtävässä opiskelijoiden tehtävänä on pitää kulupäiväkirjaa ja laatia sen pohjalta konkreettinen säästösuunnitelma. Kulupäiväkirja konkretisoi, mihin kaikkeen rahaa kuluu ja kuinka paljon, mutta ennen kaikkea se auttaa hahmottamaan omia kulutustottumuksia. Tuntemus omista kulutustottumuksista on puolestaan avainasemassa säästämisessä.  

Tehtävässä apuna käytetään Pörssisäätiön kulupäiväkirjapohjaa. Tehtävän voi suorittaa kahdella tavalla: 

  • Vaihtoehto 1: Opiskelija seuraa kuukauden ajan omia menojaan ja kirjaa tiedot ylös kulupäiväkirjapohjaan 
  • Vaihtoehto 2: Opiskelija täyttää kulupäiväkirjan menneen kuukauden kulutiedoilla   

Kulupäiväkirjaa täytetään seuraavasti: 

1. Aluksi luodaan kululuokat, joihin rahaa käytetään. 

2. Seuraavaksi kirjataan kulupäiväkirjan taulukkoon päiväkohtaisesti, kuinka paljon rahaa käytettiin kuhunkin kululuokkaan.  

3. Kulupäiväkirjan analytiikkaosiosta voi seurata omaa kulutusta: 

  • Kulut yhteensä kuukaudessa (€/kk) 
  • Päivittäinen kulutus (€/päivä) 
  • Kokonaiskulutus kululuokittain 
  • Kulukertymä – auttaa hahmottamaan, miten kokonaiskulutus rakentuu kuukauden aikana 
  • Kulujakauma – miten kokonaiskulutus jakautuu eri kululuokkiin   

Kulupäiväkirjan täyttämisen jälkeen opiskelijoiden tulee vielä vastata seuraaviin kysymyksiin, joiden tarkoituksena on auttaa havainnoimaan oleellisia yksityiskohtia omasta kulupäiväkirjasta. 

  1. Kuinka paljon oli kuukauden kokonaiskulutus? 
  1. Mihin kululuokkaan käytit eniten rahaa? 
  1. Mikä oli suurin yksittäinen kuluerä? 
  1. Oliko kuukauden aikana päiviä, jolloin käytit todella paljon rahaa? 
  1. Voisitko muuttaa omia kulutustottumuksiasi siten, että rahaa jäisi enemmän säästöön? 
  1. Mistä kululuokasta voisit helpoiten säästää? 
  1. Mistä yksittäisestä kuluerästä voisit helpoiten säästää? 
  1. Voit muokata taulukkoa niin, että poistat jonkin turhalta tuntuvan ostoksen. Kuinka paljon enemmän rahaa jäisi säästöön? 

Syventävän tehtävän lopuksi opiskelijat laativat itselleen konkreettisen säästösuunnitelman, joka pohjautuu omaan kulupäiväkirjaan.  

Vaihe 1: Mieti itsellesi sopiva säästösummatavoite, joka olisi tavoitteena saada kokoon esimerkiksi vuoden aikana. Jaa säästösumma pienempiin välitavoitteisiin esimerkiksi kuukausi-, viikko- tai jopa päivätasolle. 

Vaihe 2: Mistä kulupäiväkirja kululuokasta olisi helpoin säästää. Nimeä valitsemastasi kululuokasta konkreettiset säästökohteet, joista säästämällä pääset ensimmäisessä vaiheessa asettamaasi säästösummatavoitteeseen.