Pörssikurssi opettajan opas
Viikon rakenne, teema ja oppimistavoitteet
Pörssikurssin jokainen viikko rakentuu kahdesta 75 minuutin osiosta.
Osio 1
- PowerPoint-esitys viikon teemasta pörssin historia ja osakesijoittaminen
- Kertaava quiz-tehtävä
- Viikkotehtävä
Osio 2
- Viikon syventävä tehtävä
Ensimmäisen osion oppimistavoitteena on, että opiskelija osaa kuvata, mikä pörssi on ja mikä on sen tehtävä. Lisäksi opiskelija ymmärtää pörssin roolin yksityissijoittajien, yritysten ja yhteiskunnan näkökulmasta. Opiskelija osaa myös kertoa, mistä osakesijoittamisessa on kysymys. Hän osaa kuvata osakemarkkinoiden tuottokomponentit ja ymmärtää sijoittamisen peruslogiikan tuoton ja riskin suhteesta, sekä osaa soveltaa sen osakesijoittamiseen. Viikkotehtävässä opiskelijat tutustuvat suomalaisten asenteisiin säästämistä ja sijoittamista kohtaan. Tehtävän tavoitteena on herättää ajatuksia ja peilata suomalaisten asenteita ja uskomuksia sijoittamisesta ensimmäisellä viikolla opittuun sijoittamisen motivaatiotekijöistä.
Toisessa osiossa opiskelijat pääsevät tutustumaan syvemmin pörssin maailmaan Pörssisäätiön Pörssiaamun erikoislähetyksestä tehdyn tallenteen kautta. Lähetyksessä käydään läpi sijoittamisen kannattavuutta, pörssin ydintehtävää, yksityissijoittajien roolia pörssissä sekä ajankohtaisia ilmiöitä pörssimaailmaan liittyen.
Ohjeet luento- ja tehtävämateriaaleihin
Kalvo 2: Toisen viikon alustus aloitetaan lyhyellä katsannolla pörssin historiaan. Pörssin juuret ulottuvat aina 1600-luvulle asti. Alunalkujaan pörssin päätarkoitus on ollut riskin jakaminen, rahoituksen hankkiminen suurelta joukolta sekä yhdessä omistaminen. Tässä tarkoituksessa pörssi toimii yhä tänäänkin.
Kauppalaivatoiminta oli merkittävässä roolissa pörssin synnyssä. Kauppamatkoihin toisille mantereille liittyi merkittäviä riskejä ja ne olivat kalliita toteuttaa. Laiva saattoi haaksirikkoutua, joutua merirosvojen kynsiin tai lasti saattoi tuhoutua. Kauppiaiden oli järkevää ottaa muita mukaan laivojen omistajiksi. Tuolloin heidän koko omaisuus ei ollut riippuvainen yksittäisen kauppamatkan onnistumisessa, vaan riskejä ja samalla myös tuottoja oli jakamassa joukko muita tahoja. Pörssin synnyssä riskien (ja tuottojen) jakamisen tarpeella oli siten merkittävä rooli.
Pörssi mahdollistaa myös suurien hankkeiden rahoittamisen ja toteuttamisen, mihin yhdellä taholla ei aina yksin olisi mahdollisuuksia. Sama päti kauppalaiva-aikana. Laivan hankkiminen ja varustelu sekä itse kauppamatka merten taa vaati suuria pääomia. Samalla pörssi luo mahdollisuuden suurelle yleisölle olla mukana yrityksissä omistajina pienilläkin summilla. Pörssin voidaankin sanoa tuovan yhteen ne, joilla on ideoita, mutta ei rahaa, sekä ne, joilla on rahaa, mutta ei ideoita.
Pörssin historiaan liittyy myös kriisejä ajalle, kun yhteiset pelisäännöt ja valvonta eivät olleet vielä tarpeeksi kehittyneitä. Kriiseistä on kuitenkin otettu opiksi ja toimintatapoja on kehitetty. Nykyään pörssikaupankäyntiä ohjaavat pörssin säännöt ja lainsäädäntö. Kaupankäyntiä valvotaan (pörssin markkinavalvonta) ja epäselvyyksiin puututaan. Pörssissä vallitseekin erittäin vahva sijoittajan suoja.
Kalvot 3 ja 4: Historiakatsannon jälkeen tarkastellaan pörssin roolia ja merkitystä sinne listautuvien yritysten näkökulmasta. Yritykset tarvitsevat kasvuun ja laajentumiseen rahoitusta. Rahoitusta voi hankkia lainanantajilta kuten pankista (vieras pääoma) tai omistajat voivat itse sijoittaa rahaa yritykseen (oma pääoma). Pankkilainojen saanti on vaikeutunut, kun vakuusvaateet ovat kasvaneet finanssikriisin jälkeen. Pörssin rooli ja merkitys rahoituskanavana on vain vahvistunut. Moni yritys listautuu pörssiin, koska sitä kautta on saatavissa suuri joukko uusia rahoittajia, joiden avulla on mahdollista toteuttaa investointeja. Sijoittajat puolestaan suosivat pörssiä sijoituskanavana paitsi hyvän tuoton myös sen turvallisuuden vuoksi. Pörssissä vallitsee vahva sijoittajansuoja.
Yritysten rahoituksen saaminen kasvuun ja laajentumiseen ei ole hyväksi vain yritykselle itselleen. Myös yhteiskunta hyötyy. Kasvaessaan yritykset työllistävä lisää ihmisiä. Kasvaneesta liiketoiminnasta ja työvoimasta kertyy yhteiskunnalle yhä enemmän verotuloja, joilla rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Pörssissä sijoittajat ovat paitsi rahoittamassa myös päättämässä siitä, mitkä yritykset saavat rahoitusta.
Kalvo 5: Tarkoituksena on käydä läpi perusasiat osakesijoittamiseen liittyen. Osakeyhtiö jakautuu yhtä suuriin omistusosuuksiin, joista käytetään nimitystä osake. Opiskelijoille on tärkeää korostaa osakesijoittamisen perusajatusta eli yrityksen omistajaksi ryhtymistä. Luonnollisesti omistajat voivat vaikuttaa omistamaansa yritykseen, mikä osakeyhtiön tapauksessa tapahtuu kerran vuodessa järjestettävässä yhtiökokouksessa. Kuten pörssin historiaosiossa ilmeni, pörssisijoittaminen ei ole vain riskin jakamista, vaan yhtä lailla tuottojen jakamista. Liiketoiminnasta syntyneitä voittoja voidaan jakaa omistajille osinkoina. Omistajat eivät ole vastuussa omistamastaan yrityksestä henkilökohtaisesti, vaan ainoastaan osakkeista maksamallaan summalla. Pörssissä olevien yhtiöiden osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena eli niitä voi kuka tahansa halutessaan ostaa ja omistaa.
Kalvot 6-12: Peruskäsitteiden jälkeen käydään läpi osakkeiden tuottokomponentteja. Osakemarkkinat ovat historian aikana tuottaneet kaikista omaisuuslajeista parhaiten. Pitkän ajan keskiarvona on ollut 8-10 prosentin vuosituotto. Osakemarkkinoiden hyvä tuotto-odotus onkin monelle sijoittajalle merkittävä motivaattori sijoittaa osakemarkkinoille.
Osakkeista saatava tuotto on sidoksissa niiden kohteena olevan yrityksen onnistumiseen liiketoiminnassaan. Onnistuessaan yritys tekee voittoa, jota voidaan jakaa omistajille osinkoina. Kun yrityksellä menee hyvin ja se kasvaa ja laajenee, on se arvokkaampi kuin aiemmin. Osakesijoittamisen riskit liittyvät yhtä lailla yrityksen liiketoiminnassaan onnistumiseen.
Osakkeista saatava tuotto jakautuukin kahteen komponenttiin: osinkoihin ja arvonnousuun. Osingot ovat yrityksen voittovaroista maksettua rahaa per jokaista yrityksen osaketta kohden. Osingonmaksusta päättävät omistajat yhtiökokouksessa. Kaikkia syntyneitä voittoja ei ole järkeä jakaa omistajille, vaan osa kannattaa jättää yritykseen. Yritykseen jätetyillä voittovaroilla voidaan toteuttaa esimerkiksi investointeja, mitkä puolestaan onnistuessaan nostavat yrityksen arvoa ja mahdollistavat yhä suuremman tuloksentekotason tulevaisuudessa. Osinkoja maksetaan monesti kerran vuodessa tai maksettava osinko on voitu esimerkiksi jakaa kahteen tai useampaan maksuerään.
Arvonnousu tuottokomponenttina tarkoittaa sitä, että sijoittaja myy omistamansa osakkeet korkeammalla hinnalla kuin mitä on niistä itse ostaessaan maksanut. Osakkeiden arvostukseen pörssissä vaikuttaa lähtökohtaisesti näkymät yrityksen tuloksentekokyvystä tulevaisuudessa. Eli sijoittajat pyrkivät jatkuvasti arvioimaan yrityksiä ja niiden tulevaisuuden tuloksentekotasoa tulevaisuudessa sen hetken käytettävissä olevalla tiedolla. Aina kun saadaan lisää tietoa, täsmentyy kuva tulevaisuudesta, millä on puolestaan vaikutusta osakkeen arvoon. Osakkeen arvoon vaikuttaa myös yrityksen toimialan kehitysnäkymät eli yksittäinen yritys on luonnollisesti osa isompaa kuvaa. Korkotasolla on myös vaikutusta. Sijoittajat pyrkivät jatkuvasti maksimoimaan tuotto-riski -suhteen. Kun korkomarkkinoilta on saatavissa parempaa tuottoa, pääomia siirtyy osakemarkkinoilta sinne, jolloin osakekurssit tulevat alaspäin. Talouden suhdanteet vaikuttavat luonnollisesti osakekursseihin sillä ne luovat edellytykset yritystoiminnassa onnistumiselle. Jos taloudessa menee huonosti, on haastavaa onnistua yritystoiminnassa. Pörssikaupankäyntiin liittyy myös psykologisia tekijöitä, jotka vaikuttavat kursseihin. Esimerkkinä joukkopaine/laumakäyttäytyminen tilanteessa, jossa joukko sijoittajia saavat muut seuraamaan toimiaan perässään ilman erityistä syytä liittyen osakkeiden kohteena olevaan yritykseen. Globaalissa maailmassa maailman tapahtuvat heijastuvat myös välittömästi osakekursseihin, kun yritysten toimitusketjut ovat yhä verkottuneempia. Arvonnousun tuottokomponentin osalta sijoittajan on hyvä muistaa se, että se realisoituu vasta osakkeet myytäessä.
Osakemarkkinoilta on historian aikana saatu kaikista parasta tuottoa. Tuotto on ollut huomattavasti korkomarkkinoita parempaa. Sijoittajan on kuitenkin hyvä muistaa nyrkkisääntö: tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä. Osakemarkkinoiden hyvän tuoton kääntöpuolena on se, että osakemarkkinat voivat heilahdella erityisesti lyhyellä aikajänteellä voimakkaasti suuntaan, jos toiseen. Riski näkyy siten tuoton vaihteluna. Esimerkkinä keväällä 2020 nähtiin koronapandemian seurauksena todella voimakasta kurssilaskua. Huolimatta voimakkaastakin heilahtelusta, ovat osakemarkkinat aina nousseet ajan myötä laskua edeltäneen huipun yläpuolelle. Osakesijoittajalta vaaditaan siten aikaa ja kärsivällisyyttä. Osakemarkkinoiden riskejä voidaan alentaa hajauttamalla. Hajauttaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ei sijoita kaikki rahoja yhteen yhtiöön, vaan useampaan erilaiseen yhtiöön. Näin tuotto ei ole riippuvainen vain yhden yhtiön onnistumisesta. Korkomarkkinoilla tuotto on puolestaan ollut huomattavasti osakemarkkinoita heikompaa. Kääntöpuolena korkomarkkinat eivät kuitenkaan ole heilahdelleet läheskään niin voimakkaasti kuin osakemarkkinat. Yhteenvetona, jos haluaa saada hyvää tuottoa säästöilleen, on otettava riskejä. Hyvää tuottoa haluavan sijoittajan kannattaa sijoittaa osakemarkkinoille. Osakemarkkinoiden luonteen takia sijoittajan tulee kuitenkin olla kärsivällinen eikä panikoitua lyhyen aikavälin kurssiheilahteluista. Riskien takia osakkeisiin kannattaa sijoittaa vain ”kärsivällistä” rahaa eli sellaista rahaa, jota ei tarvitse päivittäisessä elämässä.
Kalvot 14-16: Tässä osiossa luodaan katsaus suomalaisiin sijoittajina. Aluksi tarkastellaan, missä omaisuuslajeissa suomalaisilla on varallisuutta sijoitettuna. Ylivoimaisesti suurimman omaisuuserän muodostaa kiinteistöt. Eli suomalaisten rahat ovat pitkälti kiinni omissa asunnoissa. Toiseksi eniten suomalaisilla on rahaa talletuksissa. Tässä kohtaa kannattaa palauttaa opiskelijoiden mieleen ensimmäisellä luennolla opittua inflaation ja talletuskoron suhteesta. Vasta kolmannella ja neljännellä sijalla tulevat pörssiosakkeet ja sijoitusrahastot. Lopuksi tarkastellaan, mihin yhtiöihin suomalaiset ovat rahojaan sijoittaneet. Esityksessä on näytettynä kaikki ne Helsingin pörssin yhtiöt, joilla jokaisella on vähintään 50 000 suomalaista omistajana. Lisäksi esityksessä on näytetty, missä pörssiyhtiöissä suomalaisilla on eniten varoja sijoitettuna.
Viikkotehtävä
Viikkotehtävässä tutustutaan suomalaisten asenteisiin säästämistä ja sijoittamista kohtaan. Taustamateriaalina käytetään ”Taloudellinen mielenrauha” -tutkimusta. Tutkimus on osa Danske Bankin organisoimaa hanketta, jonka tavoitteena on herätellä suomalaisia kiinnostumaan omasta taloudesta sekä saamaan itsevarmuutta talousasioihin liittyen.
Opiskelijoiden tehtävänä on ensin tutustua ”Taloudellinen mielenrauha” -tutkimukseen ja lopuksi vastata annettuihin kysymyksiin. Tehtävän tavoitteena on herätellä opiskelijoita pohtimaan suomalaisten perinteisiä asenteita säästämistä ja sijoittamista kohtaan ja suhteuttaa näitä edeltävällä viikolla opittuihin asioihin sijoittamisen kannattavuudesta.
Syventävä tehtävä
Viikon syventävässä tehtävässä tutustutaan pörssin toimintaan. Tehtävässä taustamateriaalina käytetään Pörssisäätiön Pörssiaamu -tallennetta. Pörssiaamussa Pörssisäätiön ja Nasdaq Helsingin toimitusjohtajat vastaavat osakemarkkinoita ja pörssiä koskeviin kysymyksiin.
Opiskelijoiden tehtävänä on katsoa tallenne ja vastata kysymyksiin. Tehtävän tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietämystä pörssin toiminnasta ja yksityissijoittajien roolista pörssikaupankäynnissä.
Mallivastaukset
Viikkotehtävä
- Mistä suomalaiset kantavat erityisesti huolta omassa taloustilanteessaan ja mikä on vastaajille vaikeaa talouden hallinnassa? (s. 5-6)
Vastaus: Kun vastaajilta kysyttiin, mistä he erityisesti kantavat huolta omassa taloustilanteessaan, kärkeen nousivat erityisesti tulot ja omien rahojen käyttökohteet. Näistä on säännöllisesti huolissaan noin neljä viidestä vastaajasta. Sen sijaan omasta omaisuudestaan kantaa huolta jo huomattavasti harvempi (61 %). Omien tulojen ja menojen yhteensovitus on vaikeaa tai erittäin vaikeaa noin neljäsosalle (27 %) vastaajista.
Suomalaisten suurimmaksi taloudelliseksi huolenaiheeksi kyselyssä nousi se, ettei ole varaa elämän yllättäviin menoihin.
- Miksi monet suomalaiset eivät sijoita lainkaan? Mikä selittää naisten vähäisempää sijoitusintoa? (s. 9)
Vastaus: Ylivoimaisesti yleisin syy tähän on ymmärrettävä: yli puolet vastaajista ei sijoita, koska heillä ei ole ylimääräistä rahaa. Muita yleisiä syitä ovat se, ettei vastaaja ole mielestään vielä riittävän taidokas sijoittamaan ja se että sijoittaminen koetaan liian riskialttiiksi. Naisten vähäisempää sijoitusintoa selittääkin ehkä osaltaan se, että naiset kokevat miehiä useammin, etteivät heidän taitonsa riitä sijoittamiseen: 22 % kysymykseen vastanneista naisista totesi sijoittamisen olevan vaikeaselkoista, kun miehistä samaa mieltä oli vain 15 %.
- Mitä vauraus merkitsee suomalaisille? Erittele. (s. 11)
Vastaus: Vauraus merkitsee suomalaisille muun muassa sitä, että henkilökohtaisesta taloudesta ei joudu murehtimaan, voi olla taloudellisesti itsenäinen ja voi elää haluamallaan tavalla. Vastauksista on tunnistettavissa naisten turvallisuushakuisempi asenne miehiin verrattuna, sillä murehtimattomuuden yhdistää vaurauteen 71 % naisista, kun miehistä tämä osuus on vain 60 %. Naiset ajattelevat vaurastumista myös erityisesti perheensä kannalta, sillä jopa kolmasosalla naisista vaurauteen yhdistyy se, että vauraana voi hemmotella lapsiaan ja perhettään. Miehistä näin on vastannut vain viidesosa. Suhteessa vanhempiin sukupolviin, nuoremmat vastaajat ovat individualistisempia ja haluavat ehkä luoda elämästään vielä enemmän omannäköisen.
- Millaisena suomalaiset näkevät mahdollisuutensa vaurastua? (s. 11)
Vastaus: Neljäsosa suomalaisista on ainakin jossain määrin sitä mieltä, että heistä voisi jossain vaiheessa elämäänsä tulla varakkaita. Jo nyt varakkaiksi itsensä kokee vain 4 prosenttia vastaajista. Usko omaan tulevaan vaurastumiseen vaikuttaa huolestuttavasti vähentyneen kahden viime vuoden aikana. Erityisesti naisten usko tulevaan menestykseensä on miehiä heikompaa. Mitä nuorempi vastaaja on, sitä optimistisempi hän on varakkaaksi tulemisen suhteen tulevaisuudessa.
- Miten tulotason korkeimmassa päässä olevat suhtautuvat sijoittamiseen verrattuna vähemmän tienaaviin vastaajin? (s. 11)
Vastaus: Tulotason korkeimmassa päässä eli yli 54 000 € vuodessa ansaitsevilla eri sijoittamisen muotoja (kuukausitasolla yli 500 € sijoittaminen [rahastot tai osakkeet], aktiivinen kaupankäynti osakkeilla tai muilla arvopapereilla, kiinteistösijoitukset) pidetään selvästi yleisemmin mahdollisina vaurastumiskeinoina verrattuna vähemmän ansaitseviin vastaajiin.
- Miten sijoittavat nuoret suhtautuvat sijoittamiseen? (s. 11)
Vastaus: Myös useimmin rahojaan sijoittava 25-34-vuotiaiden ikäluokka uskoo keskivertoa useammin sijoittamisen olevan itselleen potentiaalinen vaurastumisen keino.
- Miten laskusuhdanne vaikuttaa säästämiseen? Miksi tämä on nurinkurista? (s. 13)
Vastaus: On hyvin nurinkurista, että ihmiset alkavat monesti säästämään vasta silloin, kun taloudessa alkaa mennä huonosti. Kun taloudessa menee hyvin, käyttävät ihmiset monesti rahojaan kuluttamiseen ja säästäminen jää sivualalle. Lähtökohtaisesti tämän pitäisi olla toisinpäin. Kun taloudessa menee hyvin, pitäisi säästää ja kun taloudessa alkaa mennä huonommin, voisi säästöjä käyttää kuluttamiseen.
- Millainen asennemuutos sijoittamiseen liittyy ja mistä se voisi johtua? (s. 13)
Vastaus: Monet eivät pidä sijoittamista yhtä hyväksyttävänä vaurastumiskeinona kuin lottovoiton saamista. Tämä on omituinen näkökulma, tämä tulee varmaan jostain viime vuosisadalta ja ajalta, jolloin meillä oli poliittisesti hyvin kärjistyneet näkemykset. Osa kansasta oli sitä mieltä, että sijoittaminen on lähtökohtaisesti väärin ja muiden riistämistä. Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa, mutta usein se vaatii sukupolven vaihdoksen.
- Millaisilla yksityishenkilön toimilla on merkitystä ilmastonmuutosta torjuttaessa? (s. 17)
Vastaus: Ensinnäkin, kaikella on merkitystä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on haaste, joka vaatii jokaisen mahdollisen toimenpiteen. Toisaalta yhteiskunnan, yrityksen tai kuluttajan näkökulmasta on aina olemassa tapoja, jotka olisivat vielä parempia tai tehokkaita. Tärkeintä on se, että kulutus menee oikeaan suuntaan ja toiseksi tärkeintä on se, että kuluttaja miettii jollain aikavälillä vähän pidemmälle, miten tulee suuntaamaan päätöksiään ja kuluttamistaan.
Päästövähennyksiä voi tehdä etenkin asumiseen, mutta myös energiankulutukseen, liikkumiseen, syömiseen ja palveluiden käyttämiseen liittyen. Myös päästöjen kompensointi mainitaan validina ratkaisuna.
Syventävä tehtävä
- Mikä on pörssin tehtävä ja mikä on sen merkitys yksityishenkilöille?
Vastaus: Pörssi saattaa yhteen ne, joilla on ylimääräistä pääomaa ja ne, joilla on ideoita, mutta ei tarpeeksi varoja niiden toteuttamiseksi. Pörssi tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden sijoittaa ja vaurastua, muuten vain todella varakkailla olisi mahdollisuuksia sijoittaa. Pörssissä pieniä summia keräämällä suurelta joukolta sijoittajia, voidaan rahoittaa suuria hankkeita.
- Miksi nuoren olisi tärkeää hallita taloustaitoja?
Vastaus: On tärkeää jo nuorena oppia säästäväisiä taloustaitoja ja hyviä rahankäyttötaitoja. Näin voi ottaa ilon irti korkoa korolle-ilmiöstä, joka on vahvasti juuri aikaan sidonnainen ilmiö.
- Miten pandemia on näkynyt yksityissijoittajien sijoitushalukkuudessa?
Vastaus: Matalammat kurssit (ja osakesäästötili) ovat saaneet aikaan sen, että sijoittajia on paljon enemmän kuin aikaisemmin. Kaupankäyntiaktiviteettikin nousi todella paljon. Pandemian vuoksi ihmisille on kertynyt myös enemmän säästöjä kuin aikaisemmin
- Miten pandemia on näkynyt listautuvien yritysten määrässä?
Vastaus: Myös listautuneita yrityksiä on eniten viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen.
- Minkälaisia eri näkökantoja yksityishenkilöistä listautumisanneissa ilmenee keskustelussa?
Vastaus: Henrik pitää monia yksityishenkilöitä ”pikavoittojen” jahtaajina, jotka ostavat osakkeita listautumisanneissa ja myyvät niitä melkein heti pois suurien voittojen perässä. Sari taas ajattelee, että nopea myynti johtuu siitä, että yksityissijoittajille tarjottavat osuudet ovat todella pieniä. Tämä saa aikaan pettymyksen ja myyntireaktion. Yksityishenkilöt ovat tyypillisesti instituutioita pitkäjänteisempiä sijoittajia.
- Mistä Redditin ”Wallstreetbets”- keskustelupalstalta liikkeeseen lähteneestä ilmiöstä on kysymys?
Vastaus: Wallstreetbets on hyvä esimerkki sijoittamisen sosiaalisesta mediasta, jossa huomattiin Gamestop-osakkeen aliarvostus ja ostamalla sitä onnistuttiin luomaan suuria voittoja sosiaalisen median käyttäjille. Sijoituskiinnostuksen -ja tietouden lisääminen voidaan nähdä ilmiön positiivisena seurauksena. Sen sijaan massahysteria ja osakkeiden keinotekoinen kurssikohotus on negatiivinen ilmiö.
- Miten pörssi valvoo kaupankäyntiä?
Vastaus: Pörssissä on erillinen markkinavalvontayksikkö, joka tarkastelee viestinnän avoimuutta ja puolueettomuutta. Käytännössä pörssissä käytetään tekoälyyn perustuvia elektronisia järjestelmiä, jotka valvovat liikkeellelaskijoita. Näitä järjestelmiä voidaan parannella niin, että ne ottavat esimerkiksi sosiaalisen median manipulaation huomioon.
- Miten vastuullisuus vaikuttaa sijoitustoimintaan?
Vastaus: Vastuullisuudesta on tullut osa sijoittamisen valtavirtaa viime vuosina. Usein ihmiset ottavat jo ostovaiheessa paljon selvää yhtiön vastuullisuudesta. Tämä lisää yritysten läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Usein ihmiset haluavat vaurastumisen lisäksi tehdä sijoituksillaan hyvää.
- Mikä on yksityissijoittajien rooli tulevaisuudessa?
Vastaus: Yksityissijoittajat miettivät pitkiä kehityskokonaisuuksia ja tulevaisuuden megatrendejä. Kotimainen omistajuus vaikuttaa tutkitusti Suomeen kohdistuvien investointien määrään.
