Moduuli 13: Osakkeiden ostaminen ja osakesäästötili – Opettajan ohjeet

Pörssikurssi opettajan opas

Viikon rakenne, teema ja oppimistavoitteet 

Pörssikurssin 13. viikko rakentuu kahdesta 75 minuutin osiosta.  

Osio 1 

  • PowerPoint-esitys viikon teemasta: Osakkeiden ostaminen ja osakesäästötili
  • Kertaava quiz-tehtävä 
  • Viikkotehtävä: Osakesäästötili ja arvo-osuustili 

Osio 2  

  • Viikon syventävä tehtävä: Osakevälittäjien kilpailuttaminen 

Ensimmäisen osion lopputulemana opiskelija osaa kuvata, kuinka pörssikaupankäynti kokonaisuudessaan toimii. Opiskelija tutustuu osakevälittäjiin ja niiden rooliin osakesijoittamisessa, sekä osaa vertailla ja kilpailuttaa itselleen parhaiten soveltuvan palveluntarjoajan. Viikkotehtävässä opiskelijoiden tehtävänä on tutustua osakesäästötilin ja arvo-osuustilin eroavaisuuksiin, sekä perustella kumpi tilivaihtoehdoista soveltuu itselleen paremmin.  

Toisen osion syventävän tehtävän tavoitteena on, että opiskelijat saavat selvitettyä itselleen parhaiten soveltuvan osakevälittäjän. Tehtävässä opiskelijat kilpailuttavat Suomessa toimivat osakevälitystä harjoittavat toimijat. 

Ohjeet luento- ja tehtävämateriaaleihin 

Kalvo 2: Luento-osuus aloitetaan kuvauksella, kuinka pörssikaupankäynti tapahtuu käytännössä. Kaiken keskiössä on pörssi. Pörssi on kauppapaikka, joka tuo yhteen rahoitusta tarvitsevat yritykset ja sijoittajat. Se on myös sijoittajien kohtaamispaikka, jossa sijoittajat voivat keskenään vaihtaa omistuksiaan. Ostaakseen osakkeita, tulee sijoittajalla olla osakevälittäjä. Osakevälittäjät ovat toimijoita, joiden tehtävänä on välittää osto- ja myyntitoimeksiantoja pörssiin. Pörssi kokoaa kaikki toimeksiannot yhteen ja täsmäyttää ne. Jos sijoittajan ostotoimeksianto täsmäytyy eli vastaa osakkeiden lukumäärältä ja hinnalta toisen sijoittajan myyntitoimeksiantoa, osakekauppa syntyy. Tällöin osakkeet siirtyvät myyjältä ostajalle ja rahat ostajalta myyjälle. Kaikki tieto omistuksista ja kaupoista kirjataan arvopaperikeskukseen (Euroclear Finland). 

Kalvo 3: Osakesijoittamisen aloittamiseksi sijoittaja tarvitsee siis osakevälittäjän ja paikan, jossa säilyttää osakkeita sähköisessä muodossa. Välittäjinä toimii useimmat tavallisista pankeista sekä muutamat pelkästään osakevälitykseen erikoistuneet toimijat. Sijoittajan tehtävänä on valita omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuva vaihtoehto. Lähtökohtaisesti valinnassa kannattaa painottaa osakevälittäjien hintoja, eli pyrkiä löytämään kaikista halvin välittäjä. Tilivaihtoehtoja on tarjolla kaksi: arvo-osuustili ja osakesäästötili. Tilin avaaminen onnistuu valitsemansa välittäjän kautta ja edellyttää asiakkuussopimusta valitsemaansa välittäjätahoon. Monesti koko prosessi onnistuu nykyään verkon välityksellä ja edellyttää ainoastaan tunnistautumista pankkitunnuksin. Alaikäisen sijoittajan kohdalla edellytetään molempien vanhempien suostumusta.  

Kalvo 4: Kalvossa näkyy esimerkkinäkymä osakevälittäjän kaupankäyntijärjestelmästä. Kaupankäyntijärjestelmistä on saatavissa todella runsaasti tietoa. Oleellinen osio osakekauppaa suunnittelevalle on ”tarjoustasot”-osio. Tarjoustasoista selviää, mihin hintaan osakkeita on kaupan ja kuinka paljon. Seuraavaksi sijoittajan tehtävänä on asettaa hinta, jonka on osakkeista valmis maksamaan.  

Kalvo 5: Tarjoustasot -osio on jaettu kahteen osaan: osto- ja myyntilaitaan. Myyntilaidalta sijoittaja näkee, mihin hintaan ja kuinka paljon osakkeita on kaupan. Vastaavasti ostolaidalta sijoittaja näkee, mihin hintaan ja kuinka paljon, muut sijoittajat ovat valmiita osakkeita ostamaan. Jos sijoittaja valitsee myyntilaidalta hinnan, toteutuu kauppa varmasti. Sijoittaja voi kuitenkin asettaa alemman hinnan kuin mitä myyntilaidalla hintatarjouksia on tarjolla, jolloin sijoittajan tekemä tarjous siirtyy muiden tarjousten jatkoksi ostolaidalle. Tällöin on epävarmuutta siitä, tuleeko kauppa toteutumaan vai ei. Osto- ja myyntilaidan erotusta kutsutaan spreadiksi. Spread voi olla suurehko pienemmän vaihdon yhtiöillä. 

Kalvo 6: Hinnan asettamisen jälkeen sijoittajan tehtävänä on asettaa ostettavien osakkeiden lukumäärä. Osakkeita tulee ostaa kokonaisina, joten määrän tulee olla kokonaisluku.  

Kalvo 7: Ostettavien osakkeiden lukumäärään ei ole yhtä oikeaa vastausta. Teoreettinen maksimimäärä määräytyy myyntilaidan mukaan eli on sen verran, mitä muut sijoittajat ovat valmiita osakkeita myymään. Minimimäärä on puolestaan yksi osake. Käytännössä ostettavien osakkeiden lukumäärän ratkaisee oma budjetti eli se, kuinka paljon sijoittamiseen on euroja käytettävissä.  

Kalvo 8: Lopuksi ennen ostopainikkeen painamista, tulee sijoittajan tarkistaa, että osakkeiden välityspalkkio on kohtuullisella tasolla.  

Kalvo 9: Osakevälittäjät veloittavat sijoittajilta kaupankäyntimaksua toteutuneista osakekaupoista. Kaupankäyntimaksu veloitetaan jokaisesta ostosta ja myynnistä. Välittäjien veloittamissa kaupankäyntimaksuissa on suuriakin eroja ja sijoittajan tulisikin etsiä itselleen halvin mahdollinen välittäjä. Käytännössä Suomessa toimivilla osakevälittäjillä on kahdenlaisia hinnoittelumalleja. On välittäjiä, jotka veloittavat aina tietyn kiinteän euromääräisen summan kaupankäynnistä. Toiset välittäjät veloittavat taas tietyn prosenttiosuuden kaupan kokonaisarvosta. Hinnoittelumallilla on merkitystä erityisesti pienillä summilla sijoitettaessa. Luonnollisesti kiinteä euromääräinen summa soveltuu huonosti pienillä summilla sijoittamiseen. Jos on ostamassa osaketta, joka maksaisi 10 euroa ja samanaikaisesti välittäjä veloittaa kaupasta 10 euroa, tulisi osakkeen arvon kaksinkertaistua ennen kuin kaupankäyntimaksu tulisi katetuksi. Jos taas välittäjä veloittaa prosentin kaupan arvosta, tulisi sijoittajan maksaa ainoastaan 10 senttiä 10 euron osakkeesta. Välittäjiä kannattaa siten kilpailuttaa ja etsiä halvin mahdollinen. 

Kalvo 10: Jos kaupankäyntimaksu on kiinteä euromääräinen summa, tulee sijoittajan ostaa tarpeeksi osakkeita, jottei kaupankäyntimaksu muodosta liian suurta osaa kaupan kokonaisarvosta. Hyvänä nyrkkisääntönä sijoittamisessa pidetään niin kutsuttua prosentin sääntöä. Sen mukaan kulujen ei tulisi olla yli yhtä prosenttia kaupan arvosta. Sijoittajan tuleekin varmistaa välittäjän kaupankäyntijärjestelmässä ennen ostamista, että tämä sääntö toteutuu. Jos kaupankäyntimaksu jaettuna koko kaupan arvolla on suurempi kuin 0,01, tulee sijoittajan lisätä ostettavien osakkeiden lukumäärää (tai vaihtaa välittäjää). Jos taas kaupankäyntimaksu jaettuna kaupan arvolla on pienempi tai yhtä suuri kuin 0,01, voi sijoittaja hyvillä mielin painaa osta-painiketta. 

Kalvo 11: Viimeisenä vaiheena sijoittajan tehtävänä on painaa ”osta”-painiketta. Kauppa toteutuu, jos joku muu sijoittaja on valmis myymään hintaan, jonka olet järjestelmään asettanut.  

Kalvo 12: Jos kauppa menee läpi, ilmestyvät osakkeet sijoittajan salkkuun. Todellisuudessa kaupassa on kuitenkin kahden päivän selvitysaika. Vasta selvitysajan kuluttua osakkeet ovat oikeasti merkitty ostajan nimiin arvo-osuusjärjestelmässä. Selvitysajalla on käytännön merkitystä, jos sijoittaja on ostamassa osakkeita yhtiökokous ja osingot mielessään. Tällöin on hyvä ostaa osakkeet hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta, jotta on oikeutettu osallistumaan kokoukseen ja on oikeutettu osinkoon. Myös osakkeiden myynnin jälkeen olisi hyvä odottaa pari pankkipäivää ennen kuin myynnistä saadut rahat sijoitetaan edelleen. Jos rahat käyttää ennen selvitysajan umpeutumista, joutuu rahoista maksamaan välittäjälle korkoa. Rahat ovat niin kauan ”lainaa” välittäjältä kunnes kauppa on virallisesti saatu selvitettyä.  

Kalvo 13: Seuraavaksi luentomateriaaleissa käydään läpi arvo-osuustiliä ja osakesäästötiliä. Tilien osalta perehdytään niiden ominaisuuksiin ja tarkastellaan, minkälaiselle sijoittajalle kumpikin tilivaihtoehdoista sopisi paremmin.  

Kalvo 14: Arvo-osuustili on virtuaalinen salkku eri arvopapereille. Siellä voidaan säilyttää niin pörssiosakkeita, rahasto-osuuksia kuin myös muita arvopapereita. Arvo-osuustilille ei voi tallettaa rahaa ja siksi sijoittajalla tuleekin olla erillinen vastatili, jolle mahdolliset osingot ja myyntivoitot maksetaan. Arvo-osuustilille ei ole rajoituksia tililtä tehtävien nostojen suhteen tai tilillä olevien sijoitusten suhteen. Sijoittajalla voi olla samanaikaisesti useita arvo-osuustilejä. Verotus tapahtuu jokaisesta tililtä suoritettavasta voitollisesti myynnistä.  

Kalvo 15: Osakesäästötilille voi puolestaan tallettaa rahaa ja sinne voi ostaa vain pörssiosakkeita. Mitään muita arvopapereita ei voi osakesäästötilillä säilyttää, vaan niille tulee olla erillinen arvo-osuustili. Osakesäästötilille saa tallettaa enintään 50 000 euroa, mutta siellä olevat sijoitukset saavat kasvaa talletuskattoa suuremmaksi. Rajoitusten takia sijoittajalla saa olla vain yksi osakesäästötili. Osakesäästötili eroaa arvo-osuustilistä verotuksen osalta. Osakesäästötilillä tehtävistä myynneistä ei makseta veroa. Veroa maksetaan vasta sitten, kun varoja nostetaan tililtä ulos. Näin osakesäästötilillä sijoittaja pääsee täysimääräisesti hyödyntämään korkoa korolle -ilmiötä, kun myynneistä tai osingoista ei makseta välissä veroa. Verotuksen yksinkertaisuus madaltaa myös aloittelijoille kynnystä osakesijoittamisen aloittamisesta, kun ei tarvitse heti alkuun perehtyä verotukseen, vaan voi kaiken energian ohjata sijoituspäätösten tekoon.  

Kalvo 16: Sijoittajan on tärkeää vertailla ja kilpailuttaa osakevälittämisen palveluntarjoajia. Osakevälittäjät eroavat toisistaan erityisesti kaupankäyntikustannuksiltaan sekä kuukausittain veloitettavien hallinnointikulujen osalta. Eroja on myös siinä, mitä osakevälittäjät veloittavat tilin lopettamisesta tai siirtämisestä toiselle palveluntarjoajalle. Myös mahdollisten lisäpalveluiden saatavuudessa ja hinnoittelussa on eroa. Tällaisia lisäpalveluita ovat muun muassa markkinatietopalvelut ja erilaiset analyysit. Markkinatieto voi vaihdella esimerkiksi sen mukaan, onko sijoittajan käytettävissä viivästetyt vai reaaliaikaiset osakekurssitiedot. Osa välittäjistä veloittaa reaaliaikaisista kurssitiedoista lisämaksua.  

Merkittävin ero palveluntarjoajien välillä muodostuu kaupankäyntikustannusten osalta. Sijoittajan kannattaa selvittää, millainen hinnoittelumalli välittäjällä on käytössä. Käytännössä hinnoittelumalleja on kahdenlaisia. Osa välittäjistä veloittaa tietyn prosentuaalisen summan sijoituksen arvosta ja toiset välittäjät veloittavat puolestaan tietyn kiinteän euromääräisen summan jokaisesta toimeksiannosta. Se kumpi vaihtoehdoista sopii paremmin, on riippuvainen siitä, kuinka suuria sijoituksia on valmis tekemään kerrallaan. Kiinteän euromääräisen summan hinnoittelumalli monesti edellyttää suurempia summia sijoitettavaksi, jottei kaupankäyntikustannusten osuus sijoituksesta muodostu liian suureksi. Kaupankäyntikulut vähennetään aina sijoittajan tuotoista ja siksi olisi hyvä muistaa sijoittamisen kuluihin liittyvä nyrkkisääntö: älä maksa yli yhtä prosenttia kuluja sijoitettavan summan arvosta. Osalla välittäjistä onkin yhden prosentin hintakatto pienille kaupoille. Tällaisten välittäjien kautta sijoittaja voi ostaa osakkeita pienilläkin summilla, vaikka yhden osakkeen kerrallaan.  

Toinen merkittävä ero osakevälittäjien välillä muodostuu kuukausikustannuksista. Osalla välittäjiä arvo-osuustilin tai osakesäästötilin hallinnointi on täysin maksutonta, kun taas osa veloittaa hallinnoinnista kuukausimaksua. Kolmas vaihtoehto on, että hallinnointikulu on riippuvainen kaupankäyntiaktiivisuudesta. Jos sijoittaja tekee tietyn määrän kauppoja tietyn aikaikkunan sisällä, on tilin hallinnointi maksutonta.  

Kalvo 17: Osakesäästötilejä ei ole saatavilla kaikilta osakevälittäjiltä. Ajantasaisen listauksen osakesäästötilejä tarjoavista osakevälittäjistä näkee Finanssivalvonnan sivuilta: https://www.finanssivalvonta.fi/rekisterit/osakesaastotilipalvelun-tarjoajat/ 

Osakesäästötilin avaaminen edellyttää asiakkuussopimusta valitun palveluntarjoajan kanssa. Itse tilin avaaminen edellyttää monesti tunnistautumista pankkitunnuksin, minkä jälkeen tili on avattavissa. 

Jokaisella henkilöllä saa olla vain yksi osakesäästötili. Palveluntarjoajaa saa vaihtaa niin halutessaan, mutta vanha palveluntarjoaja saattaa veloittaa siirrosta erillisen maksun, joka saattaa olla suurehkokin summa. Välittäjiä kannattaa siis vertailla myös tästä näkökulmasta.  

Osakesäästötilille voi siirtää vain rahaa. Vanhoja osakkeita ei voi siirtää arvo-osuustililtä osakesäästötilille. Rahatalletuksille on asetettu enimmäismäärä, joka on 50 000 euroa. Talletuskatosta huolimatta saa sijoitusten arvo osakesäästötilillä nousta rajattomasti. Osakesäästötilille talletetuilla varoilla sijoittaja voi hankkia kotimaisia ja ulkomaisia pörssiosakkeita sekä First North-yhtiöiden osakkeita. Lisäksi osakesäästötilillä voi osallistua listautumisanteihin. Muita arvopapereita kuten esimerkiksi rahasto-osuuksia ei osakesäästötilille voi hankkia.  

Kalvo 18: Kalvossa on linkki vertailutyökaluun, jolla voi selvittää, mikä palveluntarjoajista olisi omalle sijoitustyylille kaikista edullisin. Vertailutyökalussa kysytään, kuinka monta kauppaa tekee kuukausittain ja kuinka paljon aikoo sijoittaa yhdellä kerralla. Kannattaa tarkistaa, mitkä välittäjistä ovat vertailussa mukana ja milloin hintatiedot on päivitetty. Vertailutyökaluista on apua, mutta tarvittaessa kilpailutuksen voi tehdä itse vierailemalla palveluntarjoajien nettisivuilla ja tarkistamalla, kuinka paljon palveluntarjoajat veloittavat osakesijoittamisesta.  

Kalvo 19: Arvo-osuustilille osinkoja maksetaan huojennetulla veroprosentilla. Osingoista 15 % on verovapaata ja pääomatuloveroa maksetaan 85 % osuudesta osinkoja. Pääomatuloverokannat Suomessa ovat 30 %, kun pääomatulot ovat enintään 30 000 euroa ja 34 %, kun pääomatulot ovat yli 30 000 euroa. Tällöin osingoista maksetaan 25,5 % (85% x 30%) tai 28,9 % (85% x 34%) veroa. 

Arvo-osuustililtä tapahtuvia myyntivoittoja verotetaan täysimääräisesti ilman huojennuksia pääomatuloverokantojen mukaan. Veroa maksetaan siten joko 30 % tai 34 % riippuen pääomatulojen kokonaismäärästä.  Myyntivoitto lasketaan myyntihinta vähennettynä hankintahinnalla. Sijoittajan tuleekin säilyttää tieto siitä, milloin osakkeet on hankkinut ja mihin hintaan, jotta verotus menee oikein.  Arvo-osuustilillä myyntivoittoja verotettaessa sijoittaja voi veroa määriteltäessä käyttää todellisen hankintahinnan sijaan niin kutsuttua hankintameno-olettamaa. Jos myytävät osakkeet on omistanut alle 10 vuotta, on hankintameno-olettama 20 % osakkeiden myyntihinnasta. Jos myytävät osakkeet on puolestaan omistanut vähintään 10 vuotta, on hankintameno-olettama 40 % osakkeiden myyntihinnasta. Hankintameno-olettamasta on hyötyä erityisesti niissä tapauksissa, joissa osakkeet on omistanut pitkään ja niiden arvo on noussut todella paljon suhteessa hankintahintaan. Tällöin käyttämällä hankintameno-olettamaa voi saada merkittäviäkin verosäästöjä.  

Mahdolliset myyntitappiot voi vähentää verotuksessa sinä kalenterivuonna, kun ne ovat syntyneet tai viiden seuraavan vuoden aikana. Perinnöksi saaduista osakkeista tulee maksaa puolestaan perintöveroa. Verotusarvona käydään osakkeiden markkina-arvoa. 

Kalvo 20: Toisin kuin arvo-osuustilillä, ei osakesäästötilillä tehdyistä osakemyynneistä makseta lainkaan veroa. Saatu myyntivoitto tuloutuu täysimääräisenä sijoittajan osakesäästötilille. Samoin saadut osingot maksetaan täysimääräisenä osakesäästötilille. Osakesäästötiliä käyttävä maksaa veroja vasta siinä vaiheessa, kun osakesäästötililtä nostetaan rahaa ulos. Tällöinkin veroa maksetaan siinä tapauksessa, että tili on voitolla. Saatua tuottoa verotetaan pääomatulona eli veroprosentit ovat arvo-osuustilin tapaan 30 % ja 34 % riippuen pääomatulojen suuruudesta. Osakesäästötilillä syntyneitä tappioita pystyy vähentämään verotuksessa ainoastaan siinä tapauksessa, että koko tili suljetaan ja tuona hetkenä tili on tappiollinen. Peritystä osakesäästötilistä maksetaan perintöveroa ja verotusarvona käytetään tilin markkina-arvoa. 

Osakesäästötilin verotus on rakenteeltaan yksinkertaisempi kuin arvo-osuustilillä. Tilin sisällä tapahtuvia tapahtumia ei veroteta. Verotus laukeaa ainoastaan siinä tapauksessa, että tililtä nostetaan rahaa ulos. Verotuksen lykkääntymisen seurauksena osakesäästötilillä sijoittaja pääsee hyödyntämään korkoa korolle- ilmiötä tehokkaammin kuin arvo-osuustiliä käyttävä sijoittaja.  

Kalvot 21-22: Kalvoissa on havainnollistettu edellä läpikäytyä osakesäästötilin toimintalogiikkaa. Tapahtumat tilin sisällä eivät laukaise verotusta oli kyseessä sitten myyntivoitot tai osingot. Osakesäästötilillä sijoituksista saatua tuottoa verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun sijoittaja nostaa rahaa tililtä ulos. Saatua tuottoa verotetaan pääomatuloveroasteikkojen mukaisesti.  

Kalvo 23: Alustuksen lopuksi tarkastellaan sitä, minkälaisille sijoittajille sopii paremmin osakesäästötili ja minkälaisille sijoittajille puolestaan arvo-osuustili olisi parempi vaihtoehto.  

Kalvo 24: Opiskelijat hyötyvät osakesäästötilistä. Osakesäästötilille saadut osingot tai myyntivoitot eivät vaikuta opiskelijoiden opintotukeen. Osakesäästötilillä syntyneillä tuotoilla on vaikutusta opintotukeen ainoastaan siinä tapauksessa, että opiskelija nostaa rahaa tililtä ulos.  

Myös pitkäaikaiset osinkosijoittajat hyötyvät osakesäästötilistä. Osakesäästötilille osingot maksetaan täysimääräisenä. Näin sijoittajat pääsevät uudelleen sijoittamaan osingot täysimääräisenä ja siten hyödyntämään korkoa korolle- ilmiötä tehokkaammin kuin arvo-osuustilillä sijoitettaessa. Jos sijoitusaika on yli 10 vuotta ja osinkotuotto on yli 5 % vuodessa, on osakesäästötili kannattavampi kuin arvo-osuustili. 

Aktiivisesti kauppaa käyvät sijoittajat hyötyvät osakesäästötilistä, kun verotus ei laukea jokaisesta myynnistä toisin kuin arvo-osuustilillä sijoitettaessa.  

Kalvo 25: Arvo-osuustili soveltuu osakesäästötiliä paremmin sijoittajille, jotka ottavat saadut osingot suoraan kulutukseen. Arvo-osuustilillä osingoista maksetaan huojennettua osinkoveroa, kun 15 % saaduista osingoista on verovapaata. Osakesäästötilille osingot maksetaan ilman veroseuraamuksia, mutta rahaa nostettaessa ulos tililtä, joutuu sijoittaja maksamaan pääomatuloveroa.  

Pitkäaikaisten osta ja pidä -sijoittajien kannattaa tietyissä tilanteissa verotuksellisesta näkökulmasta valita arvo-osuustili. Arvo-osuustiliä käyttävä sijoittaja voi myyntivoittoa laskettaessa hyödyntää todellisen hankintahinnan sijaan hankintameno-olettamaa, mikä on edukasta tapauksessa, jossa sijoituksen arvo on moninkertaistunut suhteessa hankintahetken hintaan ja osakkeet on omistanut yli 10 vuotta. Käytännössä arvo-osuustili on parempi, jos sijoituksia on omistanut yli 10 vuotta ja sijoitusten arvo on yli 2,5 kertaistunut. Tällöin sijoittaja voi hyödyntää 40 % hankintameno-olettamaa todellisen hankintahinnan sijaan ja saada aikaan verosäästöjä. Myös ulkomaisia pörssiosakkeita kannattaa omistaa mieluummin arvo-osuustilillä kuin osakesäästötilillä. Ulkomaisten yhtiöiden tapauksessa voi olla haasteita ulkomaiden osingoista tekemien ennakkopidätysten suhteen. Osakesäästötilillä sijoittavien voi olla hankalaa tai jopa mahdotonta hakea maksettua liikaveroa takaisin, mikä taas arvo-osuustilillä onnistuu, jos vain jaksaa olla ulkomaiseen verottajaan yhteydessä ja toimittaa tarvittavan dokumentaation maksetusta liikaverosta suhteessa valtioiden välisiin verosopimuksiin. Tämän takia osakesäästötilille kannattaa hankkia vain ulkomaisia kasvuyhtiöitä, joiden tuotto-odotus pohjautuu osinkojen sijaan arvonnousuun. Hyvää osinkotuottoa maksavia ulkomaisia pörssiyhtiöitä kannattaakin omistaa arvo-osuustilin kautta.  

Kalvo 26: Tulevaisuudessa osakesäästötilien ehdoissa tullaan todennäköisesti näkemään kehitystä. Tilille tehtävien talletusta 50 000 euron rajaa tullaan joko nostamaan tai poistamaan kokonaan. Vastaavanlaista rajoitusta kun ei muidenkaan sijoitusinstrumenttien osalta ole. Lisäksi osakesäästötilin sijoituskohteiden valikoimaa tullaan mahdollisesti laajentamaan siten, että sinne olisi arvo-osuustilin tapaan mahdollista hankkia esimerkiksi rahasto-osuuksia. Myös hankintameno-olettaman mukaan ottaminen osaksi osakesäästötiliä on monen sijoittajan toivelistalla samoin kuin tappioiden vähennysoikeus jo varojen osittaisen nostamisen tapauksessa osakesäästötililtä. Tällä hetkellä mahdolliset tappiot ovat vähennyskelpoisia vasta siinä tilanteessa, kun osakesäästötili suljetaan kokonaan.  

Kalvo 27: Osakesijoittamisen aloittaminen lähtee liikkeelle itselle sopivan palveluntarjoajan valinnasta. Valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota hinnoitteluun ja etsiä halvin mahdollinen välittäjä, jonka kautta sijoittamisen kuluihin liittyvä nyrkkisääntö toteutuu. Sijoittajan ei kannattaisi maksaa yli yhtä prosenttia kuluja sijoittavasta summasta. Kun asiakkuussopimus on tehty valitun osakevälitystä harjoittavan palveluntarjoajan kanssa, on aika tehdä valinta, avaako arvo-osuustilin vai osakesäästötilin. Lopuksi kysymys on enää siitä, että löytää itselleen sopivan pörssiyhtiön ja ostaa valitsemansa yhtiön osakkeita.

Mallivastaukset

Viikkotehtävä

Viikkotehtävässä opiskelijat tutustuvat osakkeiden eri säilytysvaihtoehtoihin osakesäästötiliin ja arvo-osuustiliin. Tehtävän lopputulemana opiskelija osaa perustella, kumpi säilytysvaihtoehdoista soveltuu itselleen paremmin. 

Taustamateriaalina tehtävässä käytetään Pörssisäätiön sijoituskoulun artikkelia osakesäästötilistä sekä tallennetta Pörssisäätiön järjestämästä opiskelijoiden Pörssipäivästä.

1. Miten osakesäästötili toimii? 

Osakesäästötili on tili, jonne voi siirtää rahaa ja käydä tilin sisällä kauppaa pörssiosakkeilla ja First North -osakkeilla. Tapahtumia tilin sisällä ei veroteta. Osakkeita on siis mahdollista myydä ilman välittömiä verovaikutuksia ja osingot voi sijoittaa uudelleen ilman, että niistä menee välissä veroa. Veroa maksetaan siinä vaiheessa, kun varoja nostetaan tililtä ulos. 

Osakesäästötilille voi siirtää ainoastaan rahaa, ei siis olemassa olevia osakkeita. Maksimissaan osakesäästötilille voi siirtää 50 000 euroa. Tilin sisällä omistusten arvo voi kasvaa suuremmaksi, eikä raja vaikuta tähän.

2. Mitä eroja osakesäästötilissä on arvo-osuustiliin nähden? 

Tilien lukumäärä: Arvo-osuustilejä saa olla rajattomasti. Sijoittajalla saa kuitenkin olla vain yksi osakesäästötili. 

Tilin sisältö: Arvo-osuustilillä voi säilyttää vain arvopapereita kuten osakkeita ja rahasto-osuuksia. Osakesäästötilillä voi puolestaan säilyttää rahaa (max. 50 000 euroa) ja pörssiosakkeita. 

Rahatili: Arvo-osuustilillä sijoitettaessa tarvitaan myös erillinen rahatili, jonne esimerkiksi osakkeista saatavat osingot ja myyntivoitot maksetaan. Osakesäästötilillä tuotot maksetaan suoraan osakesäästötilille, eikä sijoittaja tarvitse erikseen rahatiliä. Sijoittaja voi siis esimerkiksi myydä osakkeita ja jättää tuotot tilille rahana ostonpaikkoja odottamaan. 

Verotus: Arvo-osuustilillä verotus tapahtuu tapahtumittain eli jokaisesta voitollisesta myynnistä ja saaduista osingoista maksetaan pääomatuloveroa. Osakesäästötilin sisällä tapahtuvista myynneistä tai saaduista osingoista ei makseta pääomatuloveroa.  Veroja maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun rahaa nostetaan osakesäästötililtä ulos. Tällöin sijoittaja maksaa voitosta pääomatuloveroa aivan kuten arvo-osuustilillä. Osakesäästötilillä sijoittava hyötyy verotuksen lykkäytymisestä, kun tuotot saavat kasvaa korkoa korolle täysimääräisesti ilman, että välissä maksetaan veroja.  

Tappioiden vähennysoikeus: Arvo-osuustilillä myyntitappiot ovat vähennyskelpoisia. Osakesäästötilillä tappioiden vähentämiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Mikäli osakesäästötili on suljettaessa tappiolla, syntyy luovutustappio. Sen voi vähentää verotuksessa vasta siinä vaiheessa, kun koko tili suljetaan eli kaikki omaisuus on myyty ja varat nostettu tililtä.  

Hankintameno-olettama: Arvo-osuustilillä myyntivoiton laskemiseen voidaan käyttää todellisen hankintahinnan lisäksi ns. hankintameno-olettamaa. Toisin sanoen myyntihinnasta lasketaan tietty prosentuaalinen osuus (riippuvainen omistusajasta), jota käytetään ”hankintahintana”. Kun yli kymmenen vuotta sitten tehtyjä sijoituksia myydään, voidaan käyttää verotuksessa 40 prosentin hankintameno-olettamaa todellisen hankintahinnan sijaan. Osakesäästötilillä hankintameno-olettama ei ole käytössä.

3. Miksi Olivia on harkinnut osakesäästötilin käyttämistä? 

Hän on miettinyt, että osakesäästötilin käyttäminen voisi helpottaa sijoittamista niin, etteivät tuet kärsisi. Osakesäästötiliä käytettäessä myyntivoitot ja osinkotulot pysyvät tilin sisällä, eivätkä laske opintotukien määriä.

4. Millaisille sijoittajille osakesäästötilistä on hyötyä? 

  • Opiskelijat hyötyvät osakesäästötilistä, koska osakesäästötilin sisällä tapahtumat eivät vaikuta opintotukeen.  
  • Pitkäaikaiset osinkosijoittajat hyötyvät verotuksen lykkääntymisestä ja siten sijoitusten täysimääräisestä kasvusta korkoa korolle. 
  • Aktiiviset sijoittajat hyötyvät myös osakesäästötilistä, kun jokaisesta tapahtumasta ei tarvitse olla raportoimassa verottajalla ja maksamassa välissä veroja.

5. Sopisiko sinulle paremmin osakesäästötili vai arvo-osuustili?

Opiskelija hyödyntää edellä läpikäytyä perustellessaan kumpi osakkeiden säilytysvaihtoehdoista soveltuu itselleen paremmin.

Syventävä tehtävä

Viikon syventävässä tehtävässä perehdytään osakevälittäjävalintaan. Tehtävässä opiskelijat kilpailuttavat Suomessa toimivat osakevälittäjät. Lopputulemana opiskelija osaa perustella, mikä osakevälittäjistä soveltuu itselleen kaikista parhaiten. Lähdemateriaalina käytetään osakevälittäjien nettisivuja.

1. Mikä on kertasijoitussummasi kuukaudessa? 

Esim. 100 €/kk 

2. Aktia (https://bit.ly/3nWbhRD) 

  1. Helsingin pörssin osakkeen kaupankäyntimaksu 
  • 0,25 % kaupan arvosta + 10 euroa 
  • Esim. sijoitetaan 100 euroa -> 0,0025×100€+10€ -> kauppa maksaa 10,25 € 
  1. Helsingin pörssin osakkeiden hallinnointimaksu 
  • 3,00 €/kk 
  1. Ovatko osakekurssit viivästettyjä? 
  • Eivät, tarjolla reaaliaikaiset tarjoustasot

3. Danske Bank (https://bit.ly/2KA89Na) 

  1. Helsingin pörssin osakkeen kaupankäyntimaksu 
  • 0,20 % kaupan arvosta, mutta minimissään 8 € per toteutunut kauppa 
  • Esim. sijoitetaan 100 €-> 0,0020×100€= 0,20 €< 8,00€ -> kauppa maksaa 8,00 € 
  1. Helsingin pörssin osakkeiden hallinnointimaksu 
  • 2,00 €/kk 
  1. Ovatko osakekurssit viivästettyjä? 
  • Kyllä ovat viivästettyjä. Reaaliaikaiset kurssit saatavissa lisähintaan 1,95 €/kk

4. Evli (https://bit.ly/3pwAXot) 

  1. Helsingin pörssin osakkeen kaupankäyntimaksu 
  •  0,05 % kaupan arvosta, mutta minimissään 7 € per toteutunut kauppa. 
  • Esim. sijoitetaan 100 €-> 0,00050×100€= 0,050 €< 7,00€ -> kauppa maksaa 7,00 € 
  1. Helsingin pörssin osakkeiden hallinnointimaksu 
  • Vähintään 3 €/kk. 
  1. Ovatko osakekurssit viivästettyjä? 
  • Kyllä ovat viivästettyjä 15 min.

5. Handelsbanken (http://bit.ly/3A0JyYc 

  1.  Helsingin pörssin osakkeen kaupankäyntimaksu 
  • 0,20 % kaupan arvosta, mutta minimissään 8 € per toteutunut kauppa. 
  • Esim. sijoitetaan 100 €-> 0,0020×100€= 0,20 €< 8 € -> kauppa maksaa 8,00 € 
  1. Helsingin pörssin osakkeiden hallinnointimaksu 
  • 3,75 €/kk (arvo-osuustili) + 4,00 €/kk (salkkupalvelu) = 7,75 €/kk 
  1. Ovatko osakekurssit viivästettyjä? 
  • Ei tietoa.

6. Mandatum (https://bit.ly/3n4LS7n) 

a) Helsingin pörssin osakkeen kaupankäyntimaksu 

  • 0,05 % kaupan arvosta, mutta minimissään 10 € per toteutunut kauppa. 
  • Esim. sijoitetaan 100 €-> 0,00050×100€= 0,050 €< 10,00€ -> kauppa maksaa 10,00 € 

b) Helsingin pörssin osakkeiden hallinnointimaksu 

  • 0 €/kk 

c) Ovatko osakekurssit viivästettyjä? 

  • Reaaliaikaiset kurssit maksavat Helsingin pörssiin 7 €/kk

7. Nordea (https://bit.ly/358D9uL) 

a) Helsingin pörssin osakkeen kaupankäyntimaksu 

  • 1 % kaupan arvosta, jos sijoituksen arvo alle 800 € 
  • Esim. sijoitetaan 100 € -> kauppa maksaa 1,00 € 

b) Helsingin pörssin osakkeiden hallinnointimaksu 

  • 2,45 €/kk. Säilytysmaksu on 0 €/kk, jos sijoittajalla on yksikin toteutunut kauppa laskutusjakson aikana.  

c) Ovatko osakekurssit viivästettyjä? 

  • Reaaliaikaiset kurssit 0 €/kk

8. Nordnet (https://bit.ly/38Hqobt) 

a) Helsingin pörssin osakkeen kaupankäyntimaksu 

  • 0,20 % kaupan arvosta, mutta minimissään 9 € per toteutunut kauppa. 
  • Esim. sijoitetaan 100 €-> 0,0020×100€= 0,20 €< 9 € -> kauppa maksaa 9,00 € 

b) Helsingin pörssin osakkeiden hallinnointimaksu 

  • 0 €/kk 
  1. Ovatko osakekurssit viivästettyjä? 
  • Reaaliaikaiset kurssit 0 €/kk

9. Oma Säästöpankki (https://bit.ly/3rAZ2fv) 

a) Helsingin pörssin osakkeen kaupankäyntimaksu 

  • 0,25 % kaupan arvosta, mutta minimissään 10 € per toteutunut kauppa. 
  • Esim. sijoitetaan 100 €-> 0,0025×100€= 0,25 €< 10 € -> kauppa maksaa 10,00 € 

b) Helsingin pörssin osakkeiden hallinnointimaksu 

  • 40 €/vuosi -> 3,33 €/kk 

c) Ovatko osakekurssit viivästettyjä? 

  • Ovat 15 min viivästettyjä. Reaaliaikaiset kurssit maksavat 2,05€/kk.

10. OP (https://bit.ly/34QvGjH) 

a) Helsingin pörssin osakkeen kaupankäyntimaksu 

  • Ei-omistaja-asiakas 
  • 0,20 % kaupan arvosta, mutta minimissään 9 € per toteutunut kauppa. 
  • Esim. sijoitetaan 100 €-> 0,0020×100€= 0,20 €< 9 € -> kauppa maksaa 9,00 € 
  • Omistaja-asiakas 
  • 1 % kaupan arvosta 
  • Esim. sijoitetaan 100 € -> kauppa maksaa 1,00 € 

b) Helsingin pörssin osakkeiden hallinnointimaksu 

  • Ei-omistaja-asiakas 
  • 2,99 €/kk 
  • Omistaja-asiakas 
  • 0 €/kk 

c) Ovatko osakekurssit viivästettyjä? 

  • Kyllä ovat. Reaaliaikainen kurssitaso 2,40 €/kk.

11. Ålandsbanken (https://bit.ly/2L4gSHf, https://bit.ly/3ve5dYF) 

a) Helsingin pörssin osakkeen kaupankäyntimaksu 

  • 0,25 % kaupan arvosta, mutta minimissään 8 € per toteutunut kauppa. 
  • Esim. sijoitetaan 100 €-> 0,0025×100€= 0,25 €< 8 € -> kauppa maksaa 8,00 € 

b) Helsingin pörssin osakkeiden hallinnointimaksu 

  • Pieni pörssipaketti 5 €/kk + säilytysmaksu 4 €/kk = 9 €/kk 

c) Ovatko osakekurssit viivästettyjä? 

  • Kurssit ovat 15 min viivästettyjä. Reaaliaikaiset kurssitiedot +12 €/kk.

12. Mikä oli halvin välittäjä sinun kertasijoitussummillasi? 

  • 100 € kerralla sijoitettaessa halvimmat välittäjät Nordea ja OP (jos omistaja-asiakas).

13. Minkälaista muuta palvelua valitsemasi välittäjän kautta on saatavissa? 

  • Esim. Osakeanalyysia, mallisalkkuja, markkinakatsauksia, jne.