Moduuli 12: Riskit osakesijoittamisessa ja riskienhallinta – opettajan ohjeet

Pörssikurssi opettajan opas

Viikon rakenne, teema ja oppimistavoitteet 

Pörssikurssin 12. viikko rakentuu kahdesta 75 minuutin osiosta.  

Osio 1 

• PowerPoint-esitys viikon teemasta: Riskit osakesijoittamisessa ja riskienhallinta
• Kertaava quiz-tehtävä 
• Viikkotehtävä: Sijoittajasivujen riskienhallinnan osio 

Osio 2  

• Viikon syventävä tehtävä: Salkkuhajautus  

Ensimmäisen osion oppimistavoitteena on, että opiskelija osaa kuvata, mitä riskillä tarkoitetaan sijoittamisessa.  Opiskelija osaa myös määritellä, mitä yritys- ja markkinariskeillä tarkoitetaan sekä osaa kuvata esimerkkejä niistä. Lisäksi opiskelija ymmärtää, kuinka riskejä voidaan hallita hajauttamalla sekä määritellä optimaalisen salkkuhajautuksen. Viikkotehtävässä opiskelijat selvittävät, kuinka pörssiyhtiöihin liittyviin riskeihin voi hankkia tietoa yhtiöiden sijoittajasivuilta. 

Toisen osion tavoitteena on soveltaa moduulissa opittuja riskienhallinnan periaatteita. Syventävässä tehtävässä opiskelijat rakentavat kuvitteellisen osakesalkun Helsingin pörssin yhtiöistä siten, että salkussa toteutuisi eri riskienhallinnan periaatteet mahdollisimman hyvin.  

Ohjeet luento- ja tehtävämateriaaleihin

Kalvo 2: Sijoittamisessa tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähtökohtaisesti suurempaan tuotto-odotukseen liittyy myös suuremmat riskit ja päinvastoin. Riski kuvaa siten epävarmuutta tulevaisuuden tuotoista. Sijoittamisessa on mahdollisuus hyvään tuottoon, mutta myös tappioon. Osakesijoittamisessa riski tarkoittaa osakkeiden arvon heilahtelua. Osakesijoittajaan kohdistuvat riskit voidaan jakaa kahteen ryhmään, jotka ovat markkinariski ja yritysriki (osakekohtainen riski). 

Kalvo 3: Osakekohtainen riski kuvaa yksittäisen osakkeen arvon heiluntaa. Se muodostuu lähtökohtaisesti yhtiön liiketoimintaan, toimialaan ja markkina-alueeseen liittyvistä riskeistä. Esimerkkinä voi olla merkittävän tarjouskilpailun häviäminen tai tulipalo yhtiön tuotantolaitoksella. Pienen vaihdon yhtiöillä kysymykseen tulee myös likviditeettiriski tilanteessa, jossa osakemarkkina laskee voimakkaasti. Osakesijoittamisen yritysriskiä voidaan hallita ja se voidaan käytännössä poistaa kokonaan hajauttamalla. 

Kalvo 4: Yritysriskin äärimmäinen ilmentymä on konkurssi. Konkurssissa yhtiö on maksukyvyttömässä tilassa ja sen toiminta lakkautetaan tuomioistuinkäsittelyn päätteeksi. Tässä tapauksessa yhtiön osakkeiden arvo on nolla eli sijoittajat menettävät yhtiöön sijoittamansa varat. Missään muussa tapauksessa osakesijoittaja ei voi menettää kaikkia sijoittamiaan rahoja. Pörssiyhtiöiden konkurssit ovat erittäin harvinaisia. Vuodesta 2000 lähtien Helsingin pörssissä on vain kahdeksan yhtiötä mennyt konkurssiin. Voidaankin todeta, että osakesijoittajana kaikkien rahojen menettäminen on todella epätodennäköistä toisin kuin monesti julkisessa keskustelussa annetaan ymmärtää.  

Kalvo 5: Hajauttamalla voidaan hallita osakesijoittamisen yritysriskiä ja siten toimimalle se voidaan käytännössä poistaa kokonaan. Sen sanotaankin olevan sijoittajan ilmainen lounas, minkä ympärille menestyksekäs osakesijoitustoiminta rakentuu. Hajauttamisella tarkoitetaan sitä, ettei kaikkia sijoitettavia varoja sijoiteta yhteen ja samaan yhtiöön, vaan useaan erilaiseen yhtiöön. Näin koko salkun menestys ei ole riippuvainen vain yhden yhtiön menestyksestä. Jos yhdellä yhtiöllä menee huonommin, voi salkussa olla monia muita yhtiöitä, joiden arvonkehitys on positiivista. Hajauttamalla sijoituksia on kaikkien rahojen menettäminen hyvin epätodennäköistä.  

Kalvo 6: Kalvon kuvaajassa on mallinnettu, kuinka hajauttaminen vaikuttaa osakesalkun riskisyyteen. Vaaka-akselilla on osakkeiden (eri yhtiöiden) lukumäärä salkussa. Vasemmalla pystyakselilla on salkun tuottojen volatiliteetti. Volatiliteetilla mitataan osakesijoittamisen tapauksessa osakekurssiheilunnan määrää. Voimakas kurssiheilunta eli siis korkea volatiliteetti kertoo korkeasta riskistä ja päinvastoin. Oikealla pystyakselilla on puolestaan riski suhteessa salkkuun, jonka sijoituksia ei ole hajautettu ollenkaan. Kuvaajasta huomataan, että salkun riski pienene oleellisesti heti, kun salkun sijoituksia on jaettu jo muutamaan yhtiöön. Optimaalinen salkkuhajautus saavutetaan noin 8-10 yhtiöllä salkussa. Vaikka osakkeiden lukumäärää kasvatettaisiin tästä kuinka paljon, ei riskit enää oleellisesti pienene. Käytännössä tämä johtuu siitä, että osakesijoittajaan vaikutti kahdenlaisia riskejä. Yritysriskiä voitiin hallita hajauttamalla, mutta markkinariskiin ei taas hajauttamiselle voida vaikuttaa.  

Kalvo 7: Kalvossa on esitettynä hajauttamisen hyödyllisyyttä havainnollistava laskuesimerkki. Esimerkissä on kuvitteellisia osakkeita ja niiden kuvitteellisia tuottoja. Kalvossa on laskettu salkun keskimääräinen tuotto oletuksella, että sijoittaja olisi hajauttanut sijoituksiaan siten, että kaikkiin esimerkin yhtiöihin olisi sijoitettu yhtä paljon rahaa. Tätä hajautetun salkun tuottoa verrataan siihen, että sijoittaja olisikin sijoittanut kaikki rahansa yhteen osakkeeseen. Sijoittamalla varat sattumanvaraisesti yhteen yhtiöön, olisi tuotto vain kahdessa tapauksessa ollut parempi kuin mitä on hajautetun salkun tuotto olisi ollut. Suuremmassa osassa tapauksia tuotto olisi ollut huonompi kuin hajautetun salkun tuotto.  

Kalvo 8: Hajauttamista voidaan toteuttaa käytännössä kolmella eri tavalla. Ensinnäkin kannattaa valita salkkuun yhtiöitä, jotka toimisivat eri toimialoilla. Esimerkiksi eri toimialat käyttäytyvät talouden suhdanteissa eri tavalla, joten sijoittajan näkökulmasta olisi hyödyllistä olla eri toimialoilla toimivia yhtiöitä salkussa, jottei salkun arvonkehitys olisi niin suhdanneriippuvaista. Toiseksi sijoittaja voi valita salkkuunsa eri markkina-arvoluokkiin kuuluvia yhtiöitä. Kolmanneksi sijoittajan kannattaisi valita salkkuunsa yhtiöitä, joilla olisi asiakkaita eri maantieteellisillä alueilla.  

Kalvo 9: Pörssissä yhtiöt on jaettu kolmeen markkina-arvoluokkaan. Yhtiön markkina-arvo saadaan, kun yhtiön osakkeiden lukumäärä kerrotaan osakekurssilla. Se kuvastaa siis sitä, kuinka arvokas yhtiö olisi tai kuinka paljon pitäisi maksaa, jos haluaisi ostaa sen kokonaan. Suuriin yhtiöihin kuuluvat ne yhtiöt, joiden markkina-arvo on yli miljardi euroa. Keskisuuret yhtiöt ovat markkina-arvoltaan 150 miljoonasta miljardiin euroon. Pieniksi yhtiöiksi lasketaan puolestaan sellaiset yhtiöt, joiden markkina-arvo on alle 150 miljoonaa euroa.  

Kalvo 10: Pörssissä yhtiöt on jaettu 11 toimialaan. Sijoittajan kannattaa valita salkkuunsa yhtiöitä, jotka toimivat eri toimialoilla. Toimialat eroavat toisistaan muun muassa siten, miten ne käyttäytyvät talouden eri suhdanteissa ja siinä minkälaiset niiden tulevaisuuden näkymät ovat ja siten tuottopotentiaali. 

Kalvo 11: Systemaattisella riskillä eli markkinariskillä tarkoitetaan sellaisia riskejä, jotka ei koske vain yksittäistä yhtiötä, vaan kohdistuvat koko osakemarkkinaan. Markkinariskeillä on siten lähtökohtaisesti vaikutusta kaikkiin osakkeisiin. Esimerkiksi finanssikriisi ja talouden suhdanteet vaikuttavat laajalti taloudelliseen aktiivisuuteen, yritysten investointihalukkuuteen ja siten näkyvät osakekursseissa laajalti. Samoin korkojen nousu vaikuttaa lähtökohtaisesti osakekursseihin laskevasti. Korkojen nousu vaikuttaa niin ikään yritysten investointihalukkuuteen. Lisäksi sijoittajat pyrkivät jatkuvasti maksimoimaan tuotto-riski -suhdetta. Korkojen noustessa virtaa pääomia osakemarkkinoilta matalamman riskin korkomarkkinoille, kun sieltä onkin saatavissa aiempaa parempaa tuottoa. Myös poliittiset riskit voivat vaikuttaa koko osakemarkkinaan negatiivisesti ja ovat siten esimerkki markkinariskeistä. Esimerkkinä poliittiset päätökset koskien pääomien verotusta voivat vaikuttaa osakesijoittajaan negatiivisesti. Markkinariskiä ei voida poistaa hajauttamalla sijoituksia eri toimialoille ja eri yrityksiin. Sen sijaan markkinariskiä voidaan hallita kahdella tavalla. Yhtäältä sijoituksia voidaan jakaa eri omaisuuslajeihin osakemarkkinoiden ulkopuolelle. Tällöin sijoittaja tosin joutuu luopumaan osakemarkkinoiden tuotto-odotuksesta sitä enemmän mitä suurempi osuus varoista on osakemarkkinoiden ulkopuolella. Sijoittajan ei kuitenkaan ole pakko luopua osakemarkkinoiden tuotto-odotuksesta ja silti hallita markkinariskiä. Markkinariskiä voidaan hallita osakemarkkinoiden sisällä niin kutsutulla ajallisella hajauttamisella.  

Kalvo 12: Ajallisella hajauttamisella tarkoitetaan sitä, että sijoituksia tehdään säännönmukaisesti tietyin aikavälein. Näin toimimalla tullaan sijoittaneeksi markkinakehityksen eri vaiheissa. Välillä silloin kun markkina on nousussa ja välillä kun markkina on laskussa. Sijoitusperiodi suunnitellaankin osana sijoitussuunnitelmaa. Se on tärkeää suunnitella ennalta, jotta ajallista hajauttamista tulee toteutettua. Itse periodin pituuteen ei ole olemassa yhtä oikeaa vaihtoehtoa, vaan se vaihtelee yksilöittäin. Se on ennen kaikkea riippuvainen omasta säästämistahdista eli nuorille periodi on monesti alhaisempien tulojen takia pidempi kuin aikuisilla.  

Kalvo 13: Kalvossa esitellään havainnollistava esimerkki ajallisen hajauttamisen hyödyistä. Keskihinta muodostuu paremmaksi esimerkissä 2, jossa sijoituksia on hajautettu toteutettavaksi kahdessa erässä yhden erän sijaan.

Mallivastaukset

Viikkotehtävä

Viikkotehtävässä opiskelijat tutustuvat osakesijoittamisen riskeihin ja riskienhallintaan. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä sijoittajan on hyvä perehtyä sijoituskohteeseen liittyviin riskeihin. Opiskelijoiden tehtävänä on selvittää, kuinka pörssiyhtiöihin liittyvistä riskeistä saa tietoa yhtiöiden sijoittajasivuilta. Tehtävässä esimerkkinä käytetään monelle tuttua pörssiyhtiö Tokmannia.

1. Miten Tokmannin liiketoimintaan kohdistuvat riskit luokitellaan? 

• Riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin. 
• Strategiset riskit ovat riskejä, jotka uhkaavat strategisten tavoitteiden saavuttamista. Esimerkkejä strategisista riskeistä ovat toimintaympäristön muutokset ja kilpailijoiden toimet. 
• Operatiiviset riskit ovat riskejä, jotka liittyvät yhtiön sisäisten prosessien, henkilöstöresurssien tai järjestelmien epäonnistumiseen. Esimerkkejä operatiivisista riskeistä ovat henkilöstön puutteellinen osaaminen, tietojärjestelmien toiminta ja tuotteiden laatuun liittyvät ongelmat. 
• Taloudellisia riskejä ovat maksuvalmius- ja luottoriskit sekä valuutta- ja korkoriskit. 
• Vahinkoriskejä ovat yhtiön omaisuudelle, ihmisille tai ympäristölle aiheutuvat vahingot.  

2. Mitä Tokmanni tavoittelee riskienhallinnalla? 

• Tavoitteena on nostaa esille yhtiöön liittyviä riskejä kaikilla yhtiön eri tasoilla 
• Varautua riskeihin ennakolta ja hallita niitä 
• Säilyttää yhtiön kilpailukyky ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus 
• Saavuttaa kilpailuetua 

3. Mitkä ovat mielestäsi Tokmanniin kohdistuvista riskeistä tärkeimmät (listaa 5)? Perustele.

• Tietojärjestelmä- ja tietoturvallisuusriskit: häiriöt tietojärjestelmissä, maksuliikenteessä, toimitusketjussa sekä kyberhyökkäykset voivat lamaannuttaa koko yhtiön toiminnan tai pysäyttää tavaroiden liikkumisen.  
• Markkinariski: kilpailijoiden toimet voivat vaikuttaa yhtiön tulokseen ja kannattavuuteen sekä myynnin kasvuun. Riskeinä ovat esimerkiksi uudet kansainväliset toimijat sekä verkkokauppa. Nämä voivat muuttaa markkinadynamiikkaa ja koko toimialaa sekä ennen kaikkea kiristää kilpailutilannetta.  
• Talouden vaihtelut: talouskehityksellä on vaikutusta kuljetusten, energian ja materiaalien hintoihin. Kohonneita hintoja ei aina pystytä viemään täysimääräisesti asiakashintoihin.   
• Varaston kierto ja käyttöpääoman hallinta: Käyttöpääoman hallinnalla on vaikutusta yhtiön taloudelliseen asemaan ja kannattavuuteen.  
• Strategisten hankkeiden läpiviennin epäonnistuminen ja ihmisten osaaminen sekä henkilöstön saatavuus: Strategian toteuttaminen ja strateginen muutostyö edellyttävät osaavaa henkilöstöä. Yhtiössä on meneillään kehityshankkeita, joihin liittyy avainhenkilöriskiä ja riippuvuutta yksittäisten henkilöiden osaamisesta.  
• Vahinkoriskit: Onnettomuudet, luonnonilmiöt ja pandemiat voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja omaisuudelle ja koko liiketoiminnalle. Ne voivat aiheuttaa myös viivästyksiä ja keskeytyksiä tavaroiden liikkumiselle.  
• Keskusvaraston tuhoutuminen ja vaurioituminen: yhtiö on hyvin riippuvainen sen keskusvaraston toiminnasta. Keskusvaraston tuhoutumisella tai häiriöillä olisi merkittäviä vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan menetetyn myynnin ja lisäkulujen muodossa.  
• Työntekijöiden terveyteen ja työkykyisyyteen liittyvät riskit: työntekijöiden laajamittaisilla poissaoloilla olisi merkittäviä vaikutuksia yhtiön toimintaan.  
• Maineriski: Vastuuton liiketoiminta tai tuoteturvallisuuden pettäminen aiheuttavat merkittäviä taloudellisia menetyksiä sekä asiakkaiden luottamuksen heikentymistä.  
• Hankintojen poliittinen maariski: Muuttuva lainsäädäntö sekä poliittiset päätökset tavaroiden hankintamaissa voivat nostaa hintoja sekä aiheuttaa toimitusongelmia.  
• Brändimielikuva- ja markkinointiriski: Mainonta- ja markkinointiohjelmien onnistuminen vaikuttaa myynnin kasvuun. Onnistuminen vaatii mainonnan ja markkinoinnin kulujen hallintaa suhteessa liikevaihtoon. Mainonnan ja markkinoinnin tulee myös kasvattaa asiakasmääriä, jotta myyntiä saadaan kasvatettua.  
• Tuotelaatu- ja vastuullisuusriski: Tuonnin kasvattaminen voi aiheuttaa tuotelaatuun ja vastuullisuuteen liittyviä ongelmia. Näiden riskien toteutuminen on riippuvainen valvonnan onnistumisesta sekä toimitusketjun laadunvarmistamisesta. Tällaiset riskit aiheuttaisivat taloudellisia tappioita sekä asiakkaiden luottamuksen ja yhtiön maineen heikentymistä. Pahimmassa tapauksessa asiakkaiden terveys vaarantuu. 
• Tokmannin omien merkkien tuotteisiin ja suoraan hankintaan liittyvät riskit: kannattavuuden parantamiseksi yhtiö on alkanut tehdä hankintoja suoraan valmistajilta ilman välikäsiä. Suorien hankintojen epäonnistumisella voi olla negatiivisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan.  
• Valuuttakurssiriskit: valuuttakurssimuutokset voivat nostaa muissa valuutoissa kuin euroissa ostettujen tuotteiden hankintakustannuksia, joita ei ole välttämättä mahdollista viedä kuluttajahintoihin.  

4. Mitä Tokmanni tekee näiden riskien minimoimiseksi? 

• Tietojärjestelmä- ja tietoturvallisuusriskit: Tokmanni pyrkii parantamaan omia tietoturvavalmiuksiaan. Esimerkkejä käytännön toimista ovat ajantasaiseen laiteinfraan ja varalaitejärjestelmiin panostaminen. 
• Markkinariski: Tokmanni seuraa markkinoita aktiivisesti ja pyrkii vastaamaan riskeihin kehittämällä ketterästi liiketoimintaprosessejaan ja -palvelujaan. Yhtiö vastaa markkinariskeihin muokkaamalla tarvittaessa myynninedistämistoimenpiteitään ja hinnoittelustrategioitaan. 
• Varaston kierto ja käyttöpääoman hallinta: Tokmanni seuraa jatkuvasti tuontiin liittyviä kuljetuksia, varaston kiertoa, tuotteiden elinkaaria ja poistoja sekä valikoimanhallintaa. Yhtiö ryhtyy korjaaviin toimiin tarvittaessa.
• Strategisten hankkeiden läpiviennin epäonnistuminen ja ihmisten osaaminen sekä henkilöstön saatavuus: Tokmanni pyrkii pienentämään avainhenkilöriskiä panostamalla rekrytointiin, osaamisen kehittämiseen sekä työssä oppimiseen.
• Vahinkoriskit: Tokmanni on varautunut tuotteiden saatavuuteen liittyviin riskeihin ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia hankintakanavia.
• Keskusvaraston tuhoutuminen tai vaurioituminen: Tokmanni on laatinut suunnitelmat tämän riskin varalta sekä toteuttaa ennakoivaa kunnossapitoa.
• Työntekijöiden terveyteen ja työkykyisyyteen liittyvät riskit: Tokmanni on kartoittanut yhtiön kannalta kriittiset avainhenkilöt ja miettinyt heille varahenkilöjärjestelyt. Lisäksi yhtiö panostaa työntekijöiden terveyteen ja työkykyisyyteen esimerkiksi joustavilla työskentelymahdollisuuksilla. Mahdollisten laajempien sairasteluiden varalle on suunnitelma käyttää tilapäistyövoimaa.
• Maineriski: Laatu- ja maineriskejä pyritään hallitsemaan yhtiön sisäisillä ja ulkoisilla laatu- ja vastuullisuustarkastuksilla. Tokmannilla on oma laatuorganisaatio, jonka tehtävänä on valvoa tuotteiden turvallisuutta ja laatua lähtömaassa, keskusvarastolla ja myymälöissä.
• Hankintojen poliittinen maariski: Tokmanni pyrkii suunnittelemaan ennakolta vaihtoehtoisia hankintakanavia.
• Brändimielikuva- ja markkinointiriski: Tokmanni seuraa markkinoita ja mittaa markkinoinnin ja mainonnan vaikuttavuutta. Tokmannilla on kyvykkyyttä ketterästi tehdä muutoksia markkinointiin niin tarvittaessa.
• Tuotelaatu- ja vastuullisuusriski: Tokmanni panostaa tuotteiden ennakkotestaukseen ja toteuttaa omaa valvontaa. Asiakaspalautteita kuunnellaan myös tarkasti. Riskimaissa suoria tuoteostoja tehdään vain auditoiduilta tehtailta.
• Tokmannin omien merkkien tuotteisiin ja suoraan hankintaan liittyvät riskit: Yhtiö tekee mm. tuotannon auditointeja.
• Valuuttakurssiriskit: Tokmannin tärkein ulkomaanvaluutta on Yhdysvaltain dollari ja yhtiö suojaa vähintään puolet Yhdysvaltain dollareissa tehtävistä ostoista.

Syventävä tehtävä 

Viikon syventävässä tehtävässä opiskelijoiden tehtävänä on harjoitella hajauttamisen toteuttamista osakesalkussa. Tehtävässä opiskelijat rakentavat Helsingin pörssin yhtiöistä osakesalkun, jossa hajauttamisen eri periaatteet toteutuvat mahdollisimman hyvin. Syventävässä tehtävässä ei ole siten yhtä oikeaa vastausta. Opettajan tulisi tehtävää tarkistaessa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

• Salkussa on kahdeksan eri yhtiötä
• Salkussa on yhtiöitä usealta eri toimialalta
• Salkun yhtiöillä on asiakkaita eri maantieteellisillä alueilla
• Salkusta löytyy markkina-arvoltaan erikokoisia yhtiöitä