Pörssikurssi opettajan opas: 11. viikko
Viikon rakenne, teema ja oppimistavoitteet
Pörssikurssin jokainen viikko rakentuu kahdesta 75 minuutin osiosta.
Osio 1
- Luentomateriaali
- Viikkotehtävä
Osio 2
- Viikon syventävä tehtävä
Viikkotehtävä
Pörssikurssin 11. viikon viikkotehtävässä opiskelijoiden tehtävä on tutustua eri Sijoitusstrategioihin. Tehtävässä opiskelijat katsovat videolta Talousviikon Sijoitusstrategiat -päivän kolme puheenvuoroa, jossa asiantuntijat kertovat eri sijoitusstrategioista. Puheenvuorot käsittelevät arvosijoittamista, vastuullista sijoittamista sekä indeksisijoittamista.
Videoissa asiantuntijoina toimivat sijoittaja ja sijoituskirjailija Kim Lindström, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri sekä talousasiantuntija ja Suomen ekonomien puheenjohtaja Martin Paasi.
Syventävä tehtävä
Pörssikurssin 11. viikon syventävässä tehtävässä opiskelijoiden tehtävänä on katsoa Talousviikon Sijoitusstrategiat -paneelikeskustelu, jossa Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri haastattelee tunnettuja sijoittajia Merja Mähkää, Heikki Keskiväliä sekä Svenne Holmströmiä.
Mallivastaukset
Viikkotehtävä
1. Mikä on arvosijoittamisen vastakohta? Miten se (vastakohta) ja arvosijoittaminen eroavat toisistaan
- Arvosijoittamisen vastakohta on kasvusijoittaminen
- Arvosijoittaja on kiinnostunut yhtiöiden nykyisistä kassavirroista, ja kasvusijoittaja keskittyy tulevaisuuden liiketoiminnan odotettuun kasvuun. Täten arvosijoittaminen on vähäriskisempää kuin kasvusijoittaminen, koska kasvusijoittajan odotukset ovat epämääräisiä, eivätkä aina toteudu.
2. Mitkä ovat arvosijoittajan laatukriteereitä? (mainitse ainakin 4)
- taitava johto, kestävä liikeidea, vankka markkina-asema sekä vahva tase
- erityisen tärkeää arvosijoittajalle on yhtiön osingonmaksukyky sekä osingonmaksuhalu
3. Mitkä tunnusluvut auttavat arvosijoittajaa seulomaan aliarvostettuja arvo-osakkeita? (3 tunnuslukua)
- osinkotuottoP/E -luku (price to earnings)
- P/B -luku (price to book value)
4. Milloin yritys on arvosijoittajan mieleen?
- Kun yhtiön toiminta on niin vankalla pohjalla, että se pystyy vuodesta toiseen kasvattamaan osakkeenomistajan saamaa kassavirtaa osinkojen muodossa. Tällaisia yhtiöitä kutsutaan osinkoaristokraateiksi.
5. Miten arvosijoittaja suhtautuu osakemarkkinoilla esiintyviin muotivirtauksiin?
- Arvosijoittaja pysyy niistä erossa, koska epäterveellä pohjalla oleva ylikysyntä tekee osakkeista liian kalliita.
- Sen sijaan mieluisia ovat yhtiöt, jotka ovat hyviä ja vankasti tuottavia, mutta niihin ei sisälly mitään erityistä huomioita. ’’Tylsistä’’ osakkeista saatetaan maksaa uskomattoman vähän niiden nettovarallisuuteen tai kassavirtaan nähden.
6. Millaisia luonteenpiirteitä arvosijoittajalta vaaditaan ja miksi?
- Hyviä hermoja sekä kärsivällisyyttä, sillä ylituotot realisoituvat vasta pitkällä aikavälillä
7. Mitä tarkoittaa ESG?
- vastuullisen sijoittamisen kolme näkökulmaa
- E (environment) = ympäristö, S (social) = yhteiskunta/ihmisoikeudet ja G (governance) = hallinto
8. Miten yritysten vastuullisuutta seurataan kansainvälisesti? (mainitse 3)
- YK:n Global Compact –järjestelmän vuosiraportti (yli 8000 yritystä)
- Kanadalainen Corporate Knights: listaa 100 vastuullisista yritystä vuosittain
- Sience Based Targets –aloite: tavoitteet päästöjen vähentämiseksi
9. Miten vastuullisesta sijoittamista voi lähestyä? (mainitse 3 tapaa)
- poissulkeminen: tiettyjen toimialojen poissulkeminen vastuullisuussyistä
- toimialatarkastelu: poimia toimialoista parhaat vastuullisuuden näkökulmasta ja poissulkea vastuullisuudesta huonoimmat arviot saaneet
- yhdistetään vastuullisuuskriteereihin muita kriteereitä (kuten osinkotuotto)
- vaikuttavuussijoittaminen: sijoittaminen yrityksiin, jotka tekevät yhteiskunnan kannalta myönteisiä vastuullisia tekoja/muutoksia
- aktiivinen omistajuus: yhtiökokouksissa vaikuttaminen
10. Sari neuvoo puheenvuoronsa lopussa, kuinka päästä alkuun vastuullisessa sijoittamisessa. Mainitse neljä Sarin neuvoa.
- poissulje tiettyjä toimialoja, jotka eivät mielestäsi ole vastuullisia
- hyödynnä valmiita vertailuja
- ole omistajana aktiivinen
- sijoita kohteisiin, jotka hyötyvät vastuullisuustrendeistä
- tarkastele myös vastuullisia rahastoja
11. Mitä indeksisijoittaminen tarkoittaa?
- Indeksisijoittaminen on sijoittamista sijoitusrahastoon, joka sijoittaa rahat jonkun (vertailu)indeksin mukaisiin osakkeisiin
- Indeksisijoittamisessa salkunhoitaja ei päätä sijoituskohteita, vaan sijoituskohteet valitaan indeksin mukaan
12. Miten indeksijoittamisessa pääsee alkuun? (2 tapaa)
- Tapa 1: siirtämällä sijoitettavat varat omalta pankkitililtä indeksirahaston tilille
- Tapa 2: ostamalla pörssistä sijoitustilin kautta ETF-indeksirahastoja
13. Mitä hyötyä on passiivisesti hallinnoiduissa sijoitusrahastoissa?
- Niiden kulut ovat huomattavasti aktiivisesti hallinnoituja sijoitusrahastoja pienemmät
- Aktiivisesti hallinnoiduissa sijoitusrahastoissa kulut syövät sijoitusten tuottoa tehden siitä vähemmän kannattavaa
14. Kenelle indeksisijoittaminen Martinin mukaan sopii?
- kaikille, iästä ja kokemuksesta huolimatta
15. Mitä Martin tarkoittaa sanonnallaan ’’sijoittamisen hullunkurinen laki’’?
- Hän tarkoittaa sitä, että yleisesti maksamalla asioista enemmän, saat parempaa, mutta sijoittamisessa tämä ’’laki’’ ei päde. Sijoittamisessa maksamalla enemmän saat lähtökohtaisesti vähemmän.
Syventävä tehtävä
1. Miten Merja kuvailee sijoitusstrategiaa käsitteenä? (43.00–45.30)
- Merjan mukaan sijoitusstrategia on itselleen tuottoisin keino sijoittaa (osakkeisiin).
- Sijoitusstrategian täytyy myös sopia omaan elämäntilanteeseen.
2. Millainen on Heikin mielestä huono sijoitusstrategia? (48.00–48.30)
- Heikin mukaan huono strategia ei tunnista mitään ongelmaa, eikä anna ratkaisuja/suuntaviivoja, joiden pohjalta toimia.
- ’’Huono sijoitusstrategia on kuin kauppalista eri asioita, joita halutaan, mutta ei ole mitään keinoja sen saavuttamiseksi.’’
3. Mitä sanaa Svenne tykkää käyttää sijoitusstrategian sijaan ja miksi? (51.30–53.10)
- Svenne tykkää käyttää sanaa sijoitussuunnitelma.
- Hän käyttää sijoitussuunnitelma -sanaa, koska lähdettäessä kohti omia (sijoitus)tavoitteita, on strategia rakennettava omasta henkilökohtaisesta taloudesta, elämäntilanteesta ja riskinsietokyvystä käsin.
4. Mihin sijoitusinstrumentteihin Merja sijoittaa? (56.00–57.30)
- Merja sijoittaa rahastoihin, osakkeisiin, sijoitusasuntoon sekä metsään.
5. Mihin sijoitusinstrumentteihin Heikki sijoittaa? (57.50–59.30)
- Heikki sijoittaa osakkeisiin ja suojauksiin.
6. Mihin sijoitusinstrumentteihin Svenne sijoittaa? (1.01.50–1.03.00)
- Svenne sijoittaa sijoitusasuntoon, ETF- ja indeksirahastoihin, osakkeisiin ja suojauksiin
7. Millaisiin yhtiöihin Svenne ei sijoita? Millaisiin yhtiöihin hän sen sijaan panostaa? (1.03.00-1.04.00)
- Svenne ei sijoita ei-listattuihin yhtiöihin tai kasvuyhtiöihin.
- Hän panostaa arvo- ja laatuyhtiöihin.
8. Milloin/miksi sijoitusstrategiaa kannattaa muuttaa? (1.04.12–1.09.10)
- Jos menestys on huono, on hyvä miettiä sijoitusstrategiaa uudestaan.
- Etenkin hajauttamisen osalta on hyvä tehdä päivityksiä, jos on huomaamattaan keskittynyt huonosti menestyviin yrityksiin/toimialoihin.
- Sijoitusstrategian täytyy mukautua sen mukaan, kuinka paljon aikaa sijoittajalla on mahdollista käyttää sijoittamiseen.
9. Mihin Svenne viittaa sanoessaan ’’hyvä salkku ei tarvitse tähtiä’’? (1.16.35–1.17.50)
- Hän viittaa sillä hajauttamiseen.
- Hajautettuun salkkuun, joka pitää sisällään erilaisia yhtiöitä, joista toiset saattavat menestyä paremmin kuin toiset.
10. Minkälaisia vinkkejä Heikki antaa sijoitusstrategian suhteen? (1.19.20-1.21.50)
- Itsensä tunteminen on erittäin tärkeää.
- Etenkin sijoittamisen alkuvaiheessa on hyvä kokeilla eri tapoja löytääkseen itselleen sopivimman strategian.
- Sijoittaminen on käyttäytymistiedettä.
