Pörssikurssi opettajan opas
Viikon rakenne, teema ja oppimistavoitteet
Pörssikurssin 11. viikko rakentuu kahdesta 75 minuutin osiosta.
Osio 1
- PowerPoint-esitys viikon teemasta: Sijoitusstrategiat
- Kertaava quiz-tehtävä
- Viikkotehtävä: Arvosijoittamisen, vastuullisen sijoittamisen ja indeksisijoittamisen sijoitusstrategiat
Osio 2
- Viikon syventävä tehtävä: Kolmen sijoittajan tarina omista sijoitustyyleistään
Ensimmäisen osion tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, mitä sijoitusstrategialla tarkoitetaan ja ymmärtää sen merkityksen osana sijoitussuunnitelmaa. Opiskelija osaa myös johtaa osakevalintakriteerejä hyödyntäen yksinkertaistetun sijoitusstrategian. Lopputulemana opiskelija osaa määritellä omia tarpeitaan vastaavan sijoitusstrategian ja integroida sen osaksi aiemmin suunnittelemaansa sijoitussuunnitelmaa.
Viikkotehtävässä opiskelijat syventävät tietämystään kolmesta yleisestä sijoitusstrategiasta asiantuntijoiden kertomana.
Toisen osion tavoitteena on tuoda viikon teemaa entistä lähemmäksi käytäntöä ja rohkaista opiskelijoita suunnittelemaan omaa sijoitusstrategiaa. Syventävässä tehtävässä opiskelijat pääsevät kuulemaan kolmen sijoittajan ajatuksia sijoitusstrategiasta ja kuinka he ovat käytännössä lähteneet liikkeelle.
Ohjeet luento- ja tehtävämateriaaleihin
Dia 2:
Sijoitusstrategiassa on kysymys suunnitelmasta, kuinka sijoituspäätöksiä tehdään. Näitä asioita on jo mietitty Pörssikurssin alussa sijoitussuunnitelman yhteydessä sekä eri osakevalintakriteerejä läpi käytäessä. Nyt aiemmin opitut asiat nivotaan yhteen ja muodostetaan niiden pohjalta sijoitusstrategia.
Pörssissä on paljon yhtiöitä listautuneena eli osakesijoittajalle on runsaasti valinnanvaraa tarjolla. Monesti sijoittajalla ei ole yksinkertaisesti aikaa perehtyä kaikkiin yhtiöihin. Tarvitaankin jokin tapa, jolla rajata pörssissä olevien yhtiöiden joukkoa pienemmäksi.
Sijoitusstrategia on suunnitelma siitä, kuinka ja millä kriteerein osakkeita valitaan omaan salkkuun. Osana sijoitusstrategiaa määritellään itselle tärkeät laadulliset osakevalintakriteerit sekä taloudelliset tunnusluvut. Valitut kriteerit auttavat sijoittajaa rajaamaan pörssissä olevien yhtiöiden joukkoa pienemmäksi. Tähän rajattuun potentiaalisten yhtiöiden joukkoon sijoittaja voi perehtyä syvällisemmin ja löytää siten juuri omaan salkkuun sopivia yhtiöitä.
Dia 3:
Sijoitusstrategia muodostuu joukosta eri osakevalintakriteereitä (laadulliset ja määrälliset osakevalintakriteerit), joiden perusteella muodostetaan kaava, millä perusteella sijoituspäätöksiä tehdään. Valituille osakevalintakriteereille asetetaan ehtoja tai raja-arvoja, jotka salkkuun valittavien yhtiöiden tulee täyttää.
Ensimmäisessä esimerkissä sijoittaja lähestyy osakevalintaa taloudellisten tunnuslukujen kautta. Hän on määrittänyt itselleen tärkeät taloudelliset mittarit, jotka salkkuun valittavien yhtiöiden tulee täyttää. Esimerkiksi sijoittaja voi asettaa itselleen kriteerin, että salkkuun valittavan yhtiön P/e-luku ei saa olla yli 20. Näin tarkastelusta rajautuu kaikki ne pörssin yhtiöt pois, minkä P/e-luku on yli 20. Tämän jälkeen sijoittajalla voi olla joukko muita tunnuslukuihin liittyviä ehtoja, jolloin potentiaalisten yhtiöiden joukko pienenee entisestään. Lopuksi sijoittajan tehtävänä on tehdä laadullinen arviointi jäljelle jääneelle joukolle.
Toisessa esimerkissä sijoittaja lähestyy osakevalintaa taas laadullinen tarkastelu edellä. Sijoittaja voi keskittää huomionsa tietyille valituille toimialoille (eli rajata pörssissä olevien yhtiöiden joukkoa hyödyntämällä toimialajaottelua) ja perehtyä näillä valituilla toimialoilla yhtiöihin, jotka omaavat tulevaisuuden potentiaalia esimerkiksi tietyn megatrendin valossa. Lopuksi sijoittaja tekee taloudellista arviointia sijoituskohteiden suhteen esimerkiksi tarkastelemalla yhtiön velkaantuneisuutta.
Dia 4:
Arvosijoittamisen sijoitusstrategia lähtee liikkeelle olettamasta, että pörssistä löytyy aliarvostettuja yhtiöitä, jotka ovat todellisuudessa arvokkaampia kuin mitä niiden nykyinen osakekurssi ja siten markkina-arvo antaa ymmärtää. Arvosijoittaja tarkastelee pörssissä olevia yhtiöitä ennen kaikkea osakkeiden arvostusta mittaavien tunnuslukujen kautta, kuten esimerkiksi P/e-lukua hyödyntäen. Tavoitteena on siis löytää yhtiöidä, joiden P/e-luku olisi perusteettoman matala.
Sijoittajan kannattaa kuitenkin muistaa, että matalalle arvostustasolle on aina syynsä. Yhtiöllä voi olla jotain haasteita, jotka kuitenkin näkemystä omaavan sijoittajan mielestä voivat olla vain tilapäisiä. Sijoittajan kannattaakin arvostustason lisäksi ottaa huomioon yhtiön velkaantuneisuus ja omavaraisuusaste. Matala velkaantuneisuus ja korkea omavaraisuusaste auttavat yhtiötä selviytymään mahdollisten haasteiden yli.
Arvosijoittaja odottaa tuottoa ennen kaikkea tulevaisuuden arvonnousuna, kun yhtiö onnistuu lunastamaan potentiaalinsa. Aliarvostettujen yhtiöiden osinkotuotto voi myös monesti olla keskimääräistä parempi.
Dia 5:
Kasvusijoittamisen strategian ytimessä on pyrkiä löytämään tulevaisuuden kasvutähtiä. Kasvuyhtiöt ovat monesti pienempiä suhteellisen tuoreita pörssiyhtiöitä, jotka toimivat trendikkäällä toimialalla ja joiden liiketoimintaidea perustuu johonkin uuteen ja innovatiiviseen ideaan. Kasvusijoittaja pyrkii löytämään salkkuunsa yhtiöitä, joilta on odotettavissa tulevaisuudessa merkittävää liikevaihdon kasvua, mikä aikanaan realisoituisi myös tuloksentekokyvyksi.
Kasvuyhtiöihin sijoittava tarkastelee erityisesti liikevaihdon kasvuprosenttia sekä selvittää perusteellisesti yhtiön liiketoimintamallia ja pyrkii arvioimaan sen tulevaisuuden potentiaalia. Kasvuyhtiöt harvemmin tekevät merkittävästi tulosta ja jos tekevät, niin tehty tulos käytetään monesti kasvuun, eivätkä siten kasvuyhtiöt monesti maksa osinkoja. Tämä on sijoittajan hyvä tiedostaa ja näinpä tuotto-odotus lepääkin vahvasti tulevaisuuden arvonnousun varassa. Kasvuyhtiöihin on monesti ladattu merkittäviä tulevaisuuden odotuksia ja tämä yhdistettynä alkuvaiheen monesti suhteellisen heikkoon tuloksentekokykyyn johtaa siihen, että kasvuyhtiöiden arvostustasot ovat melko korkeita. Toisin kuin arvosijoittaja, voi kasvusijoittaja valita salkkuun yhtiöitä, joiden P/e-luvut voivat olla hyvinkin korkeita.
Dia 6:
Laatusijoittamisen strategian ytimessä on poimia salkkuun vakaita, laadukkaita ja hyvin kannattavia yhtiöitä. Laatusijoittaja kiinnittääkin erityistä huomiota laadulliseen tarkasteluun. Erityistä huomiota kiinnitetään liiketoimintamalliin ja siihen, onko yhtiöllä jokin selkeä kilpailuetu, joka tekisi siitä erinomaisen suhteessa kilpaileviin yrityksiin. Laatusijoittaja tarkastelee myös yhtiön markkina-asemaa sekä sitä, keitä on yhtiön johdossa. Positiivista olisi, jos yhtiöllä olisi merkittävä markkina-asema ja sitä johtaisi osaavat ihmiset, joilla on näyttöjä menestyksekkäästä johtamisesta.
Laadullisen tarkastelun lisäksi laatusijoittaja kiinnittää erityistä huomiota sijoituskohteen kannattavuuteen ja suosiikin siten esimerkiksi oman pääoman tuottoa (ROE) mittarina. Se on hyvin havainnollinen mittari sen suhteen, kuinka kyvykäs yhtiö on luomaan arvoa sijoittajien rahoille. Toisekseen laatusijoittajalle on tärkeää vakavaraisuus ja oman pääoman tuoton lisäksi taloudellisina mittareina käytetään esimerkiksi nettovelkaantumisastetta (Net Gearing) ja omavaraisuusastetta (Equity Ratio). Laatusijoittaja odottaa tuottoa ennen kaikkea tasaisena ja ajan myötä kasvavana osinkovirtana.
Dia 7:
Osinkosijoittamisen strategiassa sijoittajan päätavoitteena on saada sijoituksista keskimääräistä parempaa osinkotuottoa. Osinkotuotto on sijoittajalle hyvin havainnollinen mittari, sillä se kertoo suoraan, kuinka paljon tuottoa realisoituu osingonmaksun yhteydessä. Osinkosijoittaja ei tarkastele vain yhden kalenterivuoden osinkotuottoja, vaan selvittää huolellisesti potentiaalisten yhtiöiden osingonmaksuhistoriaa sekä katsoo myös ennusteita tulevaisuuden osingoista. Tavoitteena olisi poimia salkkuun niin kutsuttaja osinkoaristokraatteja, jotka ovat osoittaneet kykynsä maksaa osinkoja vuosi vuoden jälkeen, vaikka maailmassa tapahtuisi mitä. Positiivista olisi myös osingonmaksukyvyn lisäksi ajan myötä kasvava osinko.
Esimerkiksi Pörssisäätiön sijoitusstrategian yksi johtavista osakevalintakriteereistä on osinkotuotto. Yhtiöt laitetaan järjestykseen kolmen vuoden liukuvan osinkotuoton perusteella. Liukuvassa osinkotuotossa otetaan huomioon kuluvan vuoden osinkotuotto, edeltävän kalenterivuoden osinkotuotto sekä ennuste tulevan vuoden osinkotuotosta. Näiden perusteella yhtiöt laitetaan paremmuusjärjestykseen ja sijoituksia tehdään parhaisiin yhtiöihin.
Dia 8:
Indeksisijoittamisen strategiassa ei pyritä erikseen valikoimaan osakkeita, vaan osakevalinnat tehdään automaattisesti valitun kohdeindeksin mukaan. Näin sijoittajan ei tarvitse käyttää erikseen laadullisia osakevalintakriteerejä tai taloudellisia tunnuslukuja. Indeksisijoittaja ei pyri voittamaan osakemarkkinan keskimääräistä tuottoa toisin kuin osakepoimija, vaan tähtää indeksin tuottoon (toki tätä pienentää rahastoon liittyvät kulut). Indeksisijoittamista voi tehdä itse valiten salkkuun yhtiöitä indeksiä mukaillen tai käyttäen indeksirahastoa.
Dia 9:
Sijoitusstrategia suunnitellaan osana sijoitussuunnitelmaa. Pörssikurssin viikolla 4 on tutustuttu siihen, miltä sijoitussuunnitelman sijoittamista käsittelevä osuus näyttää ja mitä se pitää sisällään. Nyt Pörssikurssilla on käyty läpi eri osakevalintakriteerejä ja johdettu niistä yksinkertaistettuja sijoitusstrategioita.
Jokainen sijoittaja määrittelee juuri omia tarpeitaan ja tavoitteitaan vastaavan sijoitusstrategian. Valinnassa kannattaa hyödyntää omia vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita ja osaamista. Luvuista kiinnostunut sijoittaja voi valita hyvin strategian, joka pohjaa vahvasti tunnuslukuihin. Henkilöistä tai trendeistä tietävä voi puolestaan valita enemmän laadullisiin tekijöihin painottuvan strategian.
Sijoitusstrategiaan ei myöskään tarvitse suhtautua täysin mustavalkoisesti valitsemalla vain jokin edellä kuvatuista yleisistä strategioista. Sijoittajan strategia voi hyvin olla yhdistelmä useampaa eri sijoitustyyliä. Esimerkiksi tietyn osan sijoituksista voi tehdä noudattaen indeksisijoittamisen strategiaa ja loppuosan sijoituksista poimien salkkuun yksittäisiä kasvuyhtiöitä. Lopputulemana salkku rakentuu tietyn tyylisistä osakkeista, jotka vastaavat valittua sijoitusstrategiaa. Sijoitusstrategiaa mietittäessä on lukuisia erilaisia tapoja lähestyä ja jokaisen olisi hyvä löytää itselleen parhaiten sopiva.
Diat 10-11:
Monesti aloittelevat sijoittajat lähestyvät sijoitusstrategian laadintaa osakkeiden ostaminen edellä. Sijoituksista irtautumista eli osakkeiden myymistä olisi kuitenkin myös hyvä suunnitella etukäteen.
Samaan tapaan kuin osakkeiden ostamiselle, tulisi myös niiden myymiselle suunnitella kriteeristöt ja asettaa raja-arvot. Näin toimimalla ennaltaehkäisee tyypillisiä sijoittajavirheitä, kuten esimerkiksi paniikin omaista laumakäyttäytymistä markkinamyllerryksissä.
Sijoitussalkun kehitystä olisi aina hyvä aika ajoin tarkistaa ja katsoa, onko se päässyt sille asetettuihin tavoitteisiin. Oleellista on kuitenkin järjestelmällisesti pysyä ennalta tehdyssä suunnitelmassa sen sijaan, että tekisi poukkoilevia hetken mielijohteeseen pohjautuvia myyntipäätöksiä. Monesti ihmiset myös ajattelevat, että osakkeilla tulisi käydä aktiivisesti kauppaa päästäkseen hyvään lopputulemaan. Perinteisesti osta ja pidä -strategia on kuitenkin menestynyt erinomaisesti selittyen muun muassa alhaisemmilla kaupankäyntikustannuksilla.
Tyypillinen sijoittajavirhe liittyy tiettyyn hintatasoon ankkuroitumiseen. Monesti sijoittajille voi tuottaa vaikeuksia myöntää virheitä ja siten irtautua sijoituksista hankintahintaa alemmalla hinnalla, vaikka yhtiön tulevaisuus näyttäisi kuinka heikolta. Luopuminen tappiolla huonon tulevaisuuden osakkeista olisi vain tappioiden minimoimista sen sijaan, että jäisi istumaan omistustensa päälle ja odottamaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Mahdolliset myyntitilanteet voivat liittyä myös siihen, että oma elämäntilanne ja tavoitteet sijoittamiselle muuttuvat. Pörssiyhtiöt eivät myöskään ole staattisia, vaan jatkuvasti ajan myötä muuttuvia. Yhtiö on todennäköisesti 10 vuoden päästä hyvin erilainen, kuin mitä se on tänään. Myös yritysten toimintaympäristö muuttuu alati, mikä tarkoittaa sitä, että yhtiöihin voi tulevaisuudessa liittyä täysin uudenlaisia riskejä, mitä osakkeita hankkiessa ei osannut kuvitella. Täten sijoittajan olisikin aika ajoin hyvä tehdä perusteellinen syväluotaus omaan salkkuun ja sen sisältämiin yhtiöihin. Tällöin sijoittajan on hyvä miettiä, onko valmis hyväksymään muutoksen. Jos ei, niin osan omistuksista voi myydä pois (eli puhutaan vähentämisestä) tai luopua sijoituksista kokonaan. Osakkeen voimakas arvonnousu tarkoittaa käytännössä sitä, että kyseisen osakkeen painoarvo salkussa nousee. Jos jonkun osakkeen painoarvo on noussut yli 10 prosenttiin koko salkusta, voi sijoittaja miettiä, kannattaisiko osa kyseisistä osakkeista myydä pois ja sijoittaa kenties uuteen kohteeseen. Verotuksellisesta näkökulmasta voi puolestaan myydä tappiollisia osakkeita, jos tietää realisoineensa kyseisenä vuotena voittoja ja näin pienentää veroja.
Mallivastaukset
Viikkotehtävä
Viikkotehtävässä opiskelijoiden tehtävä on tutustua eri Sijoitusstrategioihin. Tehtävässä opiskelijat katsovat videolta Talousviikon Sijoitusstrategiat -päivän kolme puheenvuoroa, joissa asiantuntijat kertovat eri sijoitusstrategioista. Puheenvuorot käsittelevät arvosijoittamista, vastuullista sijoittamista sekä indeksisijoittamista.
Videoissa asiantuntijoina toimivat sijoittaja ja sijoituskirjailija Kim Lindström, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri sekä talousasiantuntija ja Suomen ekonomien puheenjohtaja Martin Paasi.
1. Mikä on arvosijoittamisen vastakohta? Miten se (vastakohta) ja arvosijoittaminen eroavat toisistaan
- Arvosijoittamisen vastakohta on kasvusijoittaminen
- Arvosijoittaja on kiinnostunut yhtiöiden nykyisistä kassavirroista, ja kasvusijoittaja keskittyy tulevaisuuden liiketoiminnan odotettuun kasvuun. Täten arvosijoittaminen on vähäriskisempää kuin kasvusijoittaminen, koska kasvusijoittajan odotukset ovat epämääräisiä, eivätkä aina toteudu.
2. Mitkä ovat arvosijoittajan laatukriteereitä? (mainitse ainakin 4)
- taitava johto, kestävä liikeidea, vankka markkina-asema sekä vahva tase
- erityisen tärkeää arvosijoittajalle on yhtiön osingonmaksukyky sekä osingonmaksuhalu
3. Mitkä tunnusluvut auttavat arvosijoittajaa seulomaan aliarvostettuja arvo-osakkeita? (3 tunnuslukua)
- osinkotuottoP/E -luku (price to earnings)
- P/B -luku (price to book value)
4. Milloin yritys on arvosijoittajan mieleen?
- Kun yhtiön toiminta on niin vankalla pohjalla, että se pystyy vuodesta toiseen kasvattamaan osakkeenomistajan saamaa kassavirtaa osinkojen muodossa. Tällaisia yhtiöitä kutsutaan osinkoaristokraateiksi.
5. Miten arvosijoittaja suhtautuu osakemarkkinoilla esiintyviin muotivirtauksiin?
- Arvosijoittaja pysyy niistä erossa, koska epäterveellä pohjalla oleva ylikysyntä tekee osakkeista liian kalliita.
- Sen sijaan mieluisia ovat yhtiöt, jotka ovat hyviä ja vankasti tuottavia, mutta niihin ei sisälly mitään erityistä huomioita. ’’Tylsistä’’ osakkeista saatetaan maksaa uskomattoman vähän niiden nettovarallisuuteen tai kassavirtaan nähden.
6. Millaisia luonteenpiirteitä arvosijoittajalta vaaditaan ja miksi?
- Hyviä hermoja sekä kärsivällisyyttä, sillä ylituotot realisoituvat vasta pitkällä aikavälillä
7. Mitä tarkoittaa ESG?
- vastuullisen sijoittamisen kolme näkökulmaa
- E (environment) = ympäristö, S (social) = yhteiskunta/ihmisoikeudet ja G (governance) = hallinto
8. Miten yritysten vastuullisuutta seurataan kansainvälisesti? (mainitse 3)
- YK:n Global Compact –järjestelmän vuosiraportti (yli 8000 yritystä)
- Kanadalainen Corporate Knights: listaa 100 vastuullisista yritystä vuosittain
- Sience Based Targets –aloite: tavoitteet päästöjen vähentämiseksi
9. Miten vastuullisesta sijoittamista voi lähestyä? (mainitse 3 tapaa)
- poissulkeminen: tiettyjen toimialojen poissulkeminen vastuullisuussyistä
- toimialatarkastelu: poimia toimialoista parhaat vastuullisuuden näkökulmasta ja poissulkea vastuullisuudesta huonoimmat arviot saaneet
- yhdistetään vastuullisuuskriteereihin muita kriteereitä (kuten osinkotuotto)
- vaikuttavuussijoittaminen: sijoittaminen yrityksiin, jotka tekevät yhteiskunnan kannalta myönteisiä vastuullisia tekoja/muutoksia
- aktiivinen omistajuus: yhtiökokouksissa vaikuttaminen
10. Sari neuvoo puheenvuoronsa lopussa, kuinka päästä alkuun vastuullisessa sijoittamisessa. Mainitse neljä Sarin neuvoa.
- poissulje tiettyjä toimialoja, jotka eivät mielestäsi ole vastuullisia
- hyödynnä valmiita vertailuja
- ole omistajana aktiivinen
- sijoita kohteisiin, jotka hyötyvät vastuullisuustrendeistä
- tarkastele myös vastuullisia rahastoja
11. Mitä indeksisijoittaminen tarkoittaa?
- Indeksisijoittaminen on sijoittamista sijoitusrahastoon, joka sijoittaa rahat jonkun (vertailu)indeksin mukaisiin osakkeisiin
- Indeksisijoittamisessa salkunhoitaja ei päätä sijoituskohteita, vaan sijoituskohteet valitaan indeksin mukaan
12. Miten indeksijoittamisessa pääsee alkuun? (2 tapaa)
- Tapa 1: siirtämällä sijoitettavat varat omalta pankkitililtä indeksirahaston tilille
- Tapa 2: ostamalla pörssistä sijoitustilin kautta ETF-indeksirahastoja
13. Mitä hyötyä on passiivisesti hallinnoiduissa sijoitusrahastoissa?
- Niiden kulut ovat huomattavasti aktiivisesti hallinnoituja sijoitusrahastoja pienemmät
- Aktiivisesti hallinnoiduissa sijoitusrahastoissa kulut syövät sijoitusten tuottoa tehden siitä vähemmän kannattavaa
14. Kenelle indeksisijoittaminen Martinin mukaan sopii?
- kaikille, iästä ja kokemuksesta huolimatta
15. Mitä Martin tarkoittaa sanonnallaan ’’sijoittamisen hullunkurinen laki’’?
- Hän tarkoittaa sitä, että yleisesti maksamalla asioista enemmän, saat parempaa, mutta sijoittamisessa tämä ’’laki’’ ei päde. Sijoittamisessa maksamalla enemmän saat lähtökohtaisesti vähemmän.
Syventävä tehtävä
Syventävässä tehtävässä opiskelijoiden tehtävänä on katsoa Talousviikon Sijoitusstrategiat -paneelikeskustelu, jossa Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri haastattelee tunnettuja sijoittajia Merja Mähkää, Heikki Keskiväliä sekä Svenne Holmströmiä
1. Miten Merja kuvailee sijoitusstrategiaa käsitteenä? (43.00–45.30)
- Merjan mukaan sijoitusstrategia on itselleen tuottoisin keino sijoittaa (osakkeisiin).
- Sijoitusstrategian täytyy myös sopia omaan elämäntilanteeseen.
2. Millainen on Heikin mielestä huono sijoitusstrategia? (48.00–48.30)
- Heikin mukaan huono strategia ei tunnista mitään ongelmaa, eikä anna ratkaisuja/suuntaviivoja, joiden pohjalta toimia.
- ’’Huono sijoitusstrategia on kuin kauppalista eri asioita, joita halutaan, mutta ei ole mitään keinoja sen saavuttamiseksi.’’
3. Mitä sanaa Svenne tykkää käyttää sijoitusstrategian sijaan ja miksi? (51.30–53.10)
- Svenne tykkää käyttää sanaa sijoitussuunnitelma.
- Hän käyttää sijoitussuunnitelma -sanaa, koska lähdettäessä kohti omia (sijoitus)tavoitteita, on strategia rakennettava omasta henkilökohtaisesta taloudesta, elämäntilanteesta ja riskinsietokyvystä käsin.
4. Mihin sijoitusinstrumentteihin Merja sijoittaa? (56.00–57.30)
- Merja sijoittaa rahastoihin, osakkeisiin, sijoitusasuntoon sekä metsään.
5. Mihin sijoitusinstrumentteihin Heikki sijoittaa? (57.50–59.30)
- Heikki sijoittaa osakkeisiin ja suojauksiin.
6. Mihin sijoitusinstrumentteihin Svenne sijoittaa? (1.01.50–1.03.00)
- Svenne sijoittaa sijoitusasuntoon, ETF- ja indeksirahastoihin, osakkeisiin ja suojauksiin
7. Millaisiin yhtiöihin Svenne ei sijoita? Millaisiin yhtiöihin hän sen sijaan panostaa? (1.03.00-1.04.00)
- Svenne ei sijoita ei-listattuihin yhtiöihin tai kasvuyhtiöihin.
- Hän panostaa arvo- ja laatuyhtiöihin.
8. Milloin/miksi sijoitusstrategiaa kannattaa muuttaa? (1.04.12–1.09.10)
- Jos menestys on huono, on hyvä miettiä sijoitusstrategiaa uudestaan.
- Etenkin hajauttamisen osalta on hyvä tehdä päivityksiä, jos on huomaamattaan keskittynyt huonosti menestyviin yrityksiin/toimialoihin.
- Sijoitusstrategian täytyy mukautua sen mukaan, kuinka paljon aikaa sijoittajalla on mahdollista käyttää sijoittamiseen.
9. Mihin Svenne viittaa sanoessaan ’’hyvä salkku ei tarvitse tähtiä’’? (1.16.35–1.17.50)
- Hän viittaa sillä hajauttamiseen.
- Hajautettuun salkkuun, joka pitää sisällään erilaisia yhtiöitä, joista toiset saattavat menestyä paremmin kuin toiset.
10. Minkälaisia vinkkejä Heikki antaa sijoitusstrategian suhteen? (1.19.20-1.21.50)
- Itsensä tunteminen on erittäin tärkeää.
- Etenkin sijoittamisen alkuvaiheessa on hyvä kokeilla eri tapoja löytääkseen itselleen sopivimman strategian.
- Sijoittaminen on käyttäytymistiedettä.