Pörssikurssi opettajan opas
Viikon rakenne, teema ja oppimistavoitteet
Pörssikurssin 10. viikko rakentuu kahdesta 75 minuutin osiosta.
Osio 1
- PowerPoint-esitys viikon teemasta: Omistajuus ja sen merkitys
- Kertaava quiz-tehtävä
- Viikkotehtävä: Perheet, säätiöt ja valtio omistajina
Osio 2
- Viikon syventävä tehtävä: Yhtiökokoukset, Case Kesko
Ensimmäisen osion tavoitteena on, että opiskelija osaa määritellä mitä omistajan oikeuksilla tarkoitetaan ja kuinka niitä käytetään. Opiskelija myös osaa kuvata pörssiyhtiön hallinnointimallia ja ymmärtää yhtiökokouksen roolin ja tehtävän. Viikkotehtävässä opiskelijat tutustuvat erilaisiin omistajaryhmittymiin. Tavoitteena on, että opiskelija osaa kuvata, millaisia perheet, säätiöt ja valtio ovat omistajina.
Toisen osion tavoitteena on, että opiskelija osaa kuvata yhtiökokouksen tehtävää ja sisältöä. Opiskelija osaa myös kuvata, kuinka omistajan oikeuksia käytetään yhtiökokouksessa.
Ohjeet luento- ja tehtävämateriaaleihin
Kalvo 2: Kerrataan luennon alkuun perusasiat osakesijoittamiseen liittyen. Osakesijoittaminen on sijoittamista yrityksiin, yritysten omistajaksi ryhtymistä. Osakesijoittaja omistaa osakkeita vastaavan osuuden niiden kohteena olevasta yrityksestä. Omistajat kokoontuvat kerran vuodessa yhtiökokoukseen päättämään yhtiötä koskevista asioista. Yhtiökokouksessa omistajat käyttävät valtaa ja se onkin osakeyhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokoukseen saavat kutsun jokainen, joka omistaa yhdenkin osakkeen. Omistuksen suuruudella ei ole merkitystä, vaan yhtiökokouksessa niin suuret kuin pienemmätkin omistajat ovat rinta rinnan tekemässä yhdessä päätöksiä.
Kalvo 3: Tässä kalvossa on esitettynä pörssiyhtiön hallinnointimalli kaaviomuodossa. Yhtiökokous on osakeyhtiön ylin päätöksentekoelin, missä osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaa. Varsinainen yhtiökokous järjestetään kerran vuodessa. Yhtiökokouksessa omistajat valitsevat yhtiölle hallituksen jäsenet ja tilintarkastajan sekä päättävät näiden palkkioista. Omistajat myös vahvistavat yhtiön tilinpäätöksen ja tekevät päätöksen voittovarojen jaosta. Yhtiökokouksella on siten merkittävä valta osakeyhtiössä ja siellä päätöksentekijöinä toimivat omistajat.
Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus koostuu omistajien yhtiökokouksessa valitsemista jäsenistä. Hallituksen jäsenten lukumäärä on riippuvainen yhtiöjärjestyksestä ja yhtiökokouksen päätöksistä. Hallituksen koko vaihtelee siis yhtiöittäin. Suomessa tyypillinen pörssiyhtiön hallituksen koko on 3-10 henkilöä. Yleisesti hallituksen päätösvaltaan kuuluu kaikki sellaiset asiat, jotka eivät kuulu yhtiökokouksen tai toimitusjohtajan vastuulle. Käytännössä hallituksen tehtävänä on huolehtia muun muassa siitä, että yhtiön organisaatio on asianmukainen ja että hallitus on tietoinen yhtiön tilanteen ja taloudellisen aseman kehityksestä. Hallituksen keskeisimpiä ja merkittävimpiä tehtäviä ovat kuitenkin toimitusjohtajan valitseminen ja tarvittaessa erottaminen sekä yhtiön strategiasta päättäminen. Hallitus tekee myös viimekädessä kaikki merkittävät päätökset yhtiön liiketoimintaan liittyen kuten esimerkiksi päättää yrityskaupasta tai investoinneista. Hallituksella on siten merkittävä rooli yhtiön toiminnassa, ja omistajat ovat näitä päätöksentekijöitä valitsemassa.
Toimitusjohtaja toimii yhtiön hallituksen alaisuudessa ja hänen vastuullaan on huolehtia yhtiön operatiivisesta eli kaikesta päivittäisestä tekemisestä yhtiössä yhtiön hallituksen asettamien linjausten ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siis hallituksen tekemien päätösten toimeenpanosta yhtiössä ja edustaa yhtiötä ulospäin. Johtoryhmän tehtävänä on puolestaan avustaa toimitusjohtajaa.
Hallituksen lisäksi yhtiökokouksessa omistajat valitsevat yhtiölle tilintarkastajan. Tilintarkastaja toimii yhtiössä merkittävässä roolissa, sillä hänen kauttaan omistajien on mahdollista saada riippumaton lausunto yhtiön tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta, kirjanpidosta ja hallinnosta.
Kalvo 4: Osakeyhtiölain mukaan varsinainen yhtiökokous tulee kutsua koolle kerran vuodessa. Omistajat voivat halutessaan (edellyttää vähintään 10 % osakekannasta) kutsua ylimääräisen yhtiökokouksen koolle tietyn asian käsittelemistä varten. Yhtiökokoukseen on oikeus osallistua jokaisen, joka omistaa edes yhden osakkeen. Omistajat tekevät yhtiökokouksessa päätöksiä yhtiökokouksen asialistalle valituista asioista. Omistajilla on oikeus ehdottaa asioita yhtiökokouksen asialistalle. Omistajat tekevät päätöksiä muun muassa hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajasta sekä heidän palkkioistaan. Lisäksi omistajat päättävät voitonjaosta ja vahvistavat yhtiön tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä päättävät vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Päätöksiä tehtäessä noudatetaan enemmistöperiaatetta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päätökset tehdään annettujen äänten enemmistöllä.
Kalvo 5: Jokainen osake tuo yhdenvertaiset oikeudet. Yhtiökokouksessa omistajilla on kysely- ja puheoikeus. Äänestettäessä noudatetaan määräenemmistöperiaatetta. Päätös tehdään sen ehdotuksen puolesta, mitä kannattaa yli puolet annetuista äänistä. Omistajat voivat siis esittää kysymyksiä ja kommentteja yhtiökokouksen asialistalla olevista asioista. Lisäksi omistajilla on oikeus tehdä päätösehdotuksia asialistan asioista. Itse asialistalla oleviin asioihin omistajat voivat vaikuttaa toimittamalla hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta ehdotuksen asialistalla käsiteltävästä aiheesta kirjallisesti yhtiön hallitukselle.
Kalvo 6: Vielä nykyään elää vahvassa käsitys, jonka perusteella pienillä osakeomistuksilla ei ole käytännön merkitystä yhtiökokouksessa. On totta, että pienellä osakeomistuksella ei yksin voi tehdä päätöksiä. Kuten edellisessä kalvossa käsiteltiin, oleellista ei ole se, mitä yksi omistaja on kulloisestakin asiasta mieltä, vaan mitä määräenemmistö asiasta ajattelee. Toisin sanoen, pienikin omistaja voi saada päätöksiä tehtyä, jos saa tarpeeksi muita omistajia asiansa taakse.
Kalvo 7: Yksittäisen omistajan päätäntävalta määräytyy sen mukaan, kuinka monta osaketta omistaa. Jokainen osake tuottaa lähtökohtaisesti yhtä monta ääntä. Mitä enemmän osakkeita omistaa, sitä suurempi on myös yksittäisen omistajan kokonaisäänimäärä ja siten päätäntävalta. Päätöksiä tehtäessä noudatetaan määräenemmistöperiaatette. Määräenemmistön ylittävä äänimäärä ei tarvitse tulla yhdeltä omistajalta. Päätöksiä tehtäessä oleellista on, kuinka moni omistajista on asiasta samaa mieltä. Monesti unohdetaan se, että yksittäisinä omistajina moni yksityissijoittajista on pieniä, mutta määrällisesti heitä on monessa pörssiyhtiössä todella paljon. Halutessaan yksityissijoittajat voisivat yhdistää voimansa ja käyttää merkittävääkin valtaa pörssiyhtiöissä. Tämä tosin edellyttäisi aktiivisuutta eli sitä, että yksityissijoittajat löytäisivät toisensa ja koordinoidusti yhdistäisivät voimansa jonkin tietyn asian osalta. Lisäksi on muistettava, että päätöksiä pörssiyhtiöihin liittyen tehdään yhtiökokouksessa eli yksityissijoittajien tulisi aktiivisesti osallistua niihin.
Kalvo 8: Yhtiökokouksessa päätöksien tekemiseen edellytetään lähtökohtaisesti määräenemmistöä. Vaikuttaakseen ei kuitenkaan tarvita edes määräenemmistöä, vaan vähintään 10 % osuudella on jo merkittäviä vähemmistöoikeuksia. Vähemmistöoikeuksia ovat esimerkiksi ylimääräisen yhtiökokouksen kutsuminen koolle tietyn asian käsittelemiseksi, vaatimus vähemmistöosingosta sekä oikeus vaatia erityistilintarkastusta yhtiölle. 10 % vähemmistöosuutta ei tarvitse yhden omistajan yksin omistaa, vaan jälleen riittää, että 10 % omistusosuutta vastaava määrä omistajia on vaatimuksesta yhtä mieltä.
Kalvo 9: Vaikuttaminen osakkeenomistajana edellyttää aktiivisuutta eli sitä, että osallistuu yhtiökokoukseen. Aktiivisena omistajana pääsee vaikuttamaan siihen, miltä yritys näyttää tulevaisuudessa. Omistajat ovat yhteiskunnassa merkittävässä roolissa päättämässä siitä, mitkä hankkeet saavat rahoitusta ja siten mitkä yritykset ylipäätään ovat olemassa. Päätöksentekijöinä omistajien arvot näkyvät siten yrityksissä. Yritykset ovat omistajiensa näköisiä. Yksityissijoittajat voisivat käyttää paljon nähtyä enemmän valtaa. Sosiaalisen median sijoittajayhteisöt tarjoaisivat tällaiseen aktivoitumiseen ja toisten pienten omistajien löytämiseen oivallisen alustan.
Kalvo 10: Tulevaisuudessa yhä useampi suomalainen omistaa pörssiosakkeita. Kasvava omistajakunta näkyy myös yrityksissä, kun suomalaiset toimivat yhä aktiivisempina päätöksentekijöinä. Kaikista tehokkain tapa vaikuttaa yrityksiin on vaikuttaa niihin sisältäpäin. Yhtiökokouksessa omistajat päättävät, miltä yritys näyttää.
Kalvot 11-13: Moni ei ole tullut ajatelleeksi, että monessa kansanosakkeessa yksityissijoittajilla on hyvin merkittävä omistusosuus yhdessä ja useassa he ylittävät ainakin vähemmistöoikeuksiin ylittävän 10 % omistusosuuden rajan. Kun katsantakantaa laajennetaan kansanosakkeiden ulkopuolella käsittämään koko Helsingin pörssiä, huomataan, että monessa pörssiyhtiössä yksityissijoittajat ovat määräävässä asemassa eli omistavat määräenemmistö osakekannasta.
Kalvo 14: Tulevaisuudessa yhä useampi suomalainen tulee omistamaan pörssiosakkeita ja siten toimimaan niin omistajana kuin päätöksentekijänä pörssiyhtiöissä. Tämä tulee entisestään nostamaan myös yhtiökokousten merkitystä. Yhtiökokousten tehtävät tulevat tulevaisuudessa lisääntymään ja yhä useampi omistajista tulee aktiivisesti osallistumaan niihin omistajana ja päätöksentekijänä.
Kalvo 15: Tulevaisuudessa yhtiökokouksia tullaan järjestämään paitsi perinteisinä fyysisinä kokoontumisina niin myös etäyhteyksien välityksellä siten, että omistajat pääset käyttämään täysimääräisesti omistajan oikeuksiaan.
Kalvo 16: Suomalaisilta osakesijoittajilta on kysytty Sijoittajabarometrissa suhtautumista yhtiökokousosallistumiseen. 77 % vastanneista vastasi olevansa halukkaita osallistumaan yhtiökokoukseen jollakin tavalla.
Kalvo 17: Tässä kohtaa voi opiskelijoiden kanssa keskustella, mitä ajatuksia yhtiökokouksiin osallistuminen heissä herättää.
Kalvo 18: Ei ole se ja sama, ketkä yrityksiä omistavat. Olisi tärkeää, että suomalaisia yrityksiä omistaisivat suomalaiset mahdollisimman laajasti. Omistajat päättävät muun muassa siitä, missä yritysten pääkonttorit sijaitsevat. Päänkonttorien sijainti puolestaan vaikuttaa siihen, missä yrityksen työpaikkoja on ja mihin veroja maksetaan. Sillä, onko suomalaisten pörssiyhtiöiden pääkonttorit Suomessa, on valtavan suuri vaikutus koko suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta. Tähän taas meillä jokaisella on omistajana vaikutusta.
Kalvot 19-20: Osakesijoittaminen ei ole vain tuoton tavoittelua. Omistajana voi vaikuttaa ja muuttaa maailmaa.
Viikkotehtävä
Viikkotehtävässä opiskelijat tutustuvat erilaisiin omistajaryhmittymiin, niiden tavoitteisiin ja ominaispiirteisiin. Tehtävässä selvitetään, millaisia perheet, säätiöt ja valtio ovat pörssiyhtiöiden omistajaryhmittyminä. Taustamateriaalina tehtävissä käytetään Pörssisäätiön tutkimusjulkaisuja.
Löydät Pörssisäätiön tutkimusjulkaisut täältä:
https://www.porssisaatio.fi/wp-content/uploads/2014/11/s%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6t-omistajina-lowres.pdf
https://www.porssisaatio.fi/wp-content/uploads/2012/03/Loyttyniemi_nettipdf.pdf
Syventävä tehtävä
Viikon syventävässä tehtävässä opiskelijat tutustuvat omistajan oikeuksien käyttämiseen yhtiökokouksessa. Tehtävässä esimerkkinä käytetään monelle tuttua pörssiyhtiötä Keskoa.
Mallivastaukset
Viikkotehtävä
Tehtävä 1: Perhe on paras? -tutkimus perheomisteisista pörssiyhtiöistä Suomessa
- Miksi perheomisteiset yritykset ovat tärkeitä arvopaperimarkkinoiden toiminnan kannalta? (s.4)
Arvopaperimarkkinat toimivat paremmin, jos markkinoilla on paljon erilaisia, eri kokoisia sijoittajia. Suomessa osakemarkkinoilla suurin puute on keskikokoisista omistajista. Näitä ovat tyypillisesti sukujen sijoitusyritykset tai säätiöt.
- Millainen maine perheomisteisilla yrityksillä on piensijoittajien silmissä? (s.4)
Perheyritykset ovat ennen kaikkea vakaita ja kasvollisia yrityksiä.
- Miten perheyritykset eroavat/eivät eroa muista yrityksistä? Mainitse mielestäsi viisi oleellisinta seikkaa. Miksi nämä tuntuvat oleellisilta? (s. 51-52)
Esimerkkejä ovat:
• perheomisteiset yritykset ovat liikevaihdoltaan pienempiä kuin muut yritykset
• perheomisteiset yritykset eivät eroa velkaantumisen osalta muista yrityksistä mutta omistuksen keskittyneisyys lisää velkaantumista
• perheomisteiset yritykset eivät eroa investointiaktiivisuuden osalta muista yrityksistä
• perheomisteiset yritykset ovat vähemmän tutkimus- ja tuotekehitysintensiivisiä kuin muut yritykset; lisäksi omistuksen keskittyneisyys on yhteydessä alhaisempaan tutkimus- ja tuotekehitysintensiivisyyteen
• perheomisteisten yritysten liikevaihdosta merkittävästi pienempiä osuus tulee ulkomaan myynnistä kuin muilla yrityksillä.
• perheomisteisten yritysten hallitusten koko ei poikkea muista yrityksistä
• naisten osuus perheomisteisten yritysten hallituksissa ei poikkea muista yrityksistä
• perheomisteisten yritysten hallitukset ovat keski-iältään nuorempia kuin muissa yrityksissä
• perheomisteisten yritysten hallitusjäsenten ikäjakauma on laajempi kuin muissa yrityksissä
• perheomisteisten yritysten hallitusjäsenet ovat vähemmän kansainvälisiä kuin muissa yrityksissä.
5-6. Mikä on tutkijoiden viesti perheyritysten omistajille? Mitä kehityskohteita perheyrityksillä voidaan siitä nähdä? (s. 52)
Kehityskohteina voi nähdä verrattain pienemmän painoarvon innovaatioiden kehittämisellä sekä viennin kasvattamisessa.
7. Mikä on tutkijoiden viesti piensijoittajille? (s. 52)
Perheomisteiset yritykset ovat tämän selvityksen perusteella hyvä sijoituskohde. Perheomisteisten yritysten pääomantuotto on korkeampi, osaketuoton riski alhaisempi ja osinkotuotto korkeampi kuin muissa yrityksissä. Lisäksi yritysten arvostus on jonkin verran alhaisempi muihin yrityksiin verrattuna.
Tehtävä 2: Säätiöt omistajina
- Miksi säätiöiden merkitys on kasvamassa? (s. 4)
Yleishyödyllistä tai yhteiskunnallisesti tärkeää työtä tehdään yhä enemmän julkisen ja yksityisen sektorin välissä, kun julkisen sektorin rahoitusta kiristetään. Kuluttajien halu toimia vastuullisesti ja tuntea palveluntarjoajien motivaatio vahvistaa kolmannen sektorin kasvua.
- Paljonko säätiöt omistavat suoraan Helsingin pörssistä? (s. 29)
Noin 3 prosenttia.
- Miten paljon suurimmat säätiöt omistavat osakesalkkujen arvosta?
Suurin säätiö omisti vuoden 2013 lopussa runsaan kymmenesosan koko tutkimusotosryhmän osakesalkkujen arvosta Helsingin pörssissä. Kymmenen suurinta säätiötä omistivat yhteensä noin 60 prosenttia koko tutkimusotosryhmän osakesalkkujen arvosta.
- Miten säätiöiden varat jakautuvat omaisuusluokittain? (s. 32)
Suurin osa säätiöiden varoista on osakesijoituksissa. Kiinteistöt ovat osa säätiöiden sijoitussalkkua ja ne koetaan säätiöille sopiviksi sijoituskohteiksi pitkäaikaisuutensa ja vakaan tuottonsa takia.
- Millainen on säätiöiden sijoitusprofiili? (s. 45)
Säätiöt pysynevät Suomessa ja toimivat pitkäjänteisesti. Säätiöiden varallisuus on kuitenkin jakautunut monen toimijan kesken, joten perusteita toimia suurimpien aktiivisten omistajien joukossa on vain harvalla säätiöllä. Suurista säätiöistä monet ovat tietoisesti jättäneet omistamisen työn muille omistajaryhmille. Joillakin säätiöillä on kuitenkin merkittäviä osake-eriä, ja säätiö on muutamassa pörssiyhtiössä aktiivinen omistaja.
Säätiöt omistavat osakkeita pitkäjänteisesti ja ne hyödyntävät sijoitustoiminnassaan sitä, että ne voivat kärsiä ajoittaisia osakekurssien laskuja joutumatta myymään. Vastaavasti ne ovat verrattain verkkaisia osakekaupan kävijöinä.
Suurimpien säätiöiden haastattelut osoittavat, että monilla suurilla säätiöillä on osakeomistuksia, jotka eivät muutu. Osakesalkuissa on erittäin pitkäaikaisia omistuksia, verrattuna esimerkiksi eläkeyhtiöiden tai sijoitusrahastojen omistuksiin.
Tehtävä 3: Valtio-omistus 2030 (s.67)
- Millainen omistaja valtio on kokoluokaltaan
Suomessa valtio-omistaminen on laajaa ja valtio-omistusten merkitys Helsingin pörssille on oleellinen. Valtio-omisteisten yritysten osuus pörssistä on lähes 40 prosenttia. Kansainvälisesti tämä on korkea luku.
- Mikä on valtio-omistajalle tärkeämpää kuin omistaminen?
Jonkin tavoitteen saavuttaminen. Valtio-omistaminen voi perustua kehittämiseen, pelastamiseen tai täydentämiseen. Valtio voi harjoittaa myös yhteiskunnallisia roolejaan yhtiön avulla.
- Missä tilanteissa valtio-omistus on parasta Suomelle ja yritykselle?
Valtio voi omistaa, jos se kilpailluilla aloilla perustellusti toimii täydentäjänä, kehittäjänä, pelastajana tai ankkuriomistajana. Monopolialoilla valtiolle voi syntyä yhteiskunnallisen järjestäjän roolin kautta peruste omistamiselle. Valtio-omistaminen ei saa olla itsetarkoitus, mutta se ei ole myöskään oikein hallinnoituna haitta.
- Mitkä tekijät edistävät valtion omistamattomuutta?
Valtion omistamattomuutta voidaan edistää kilpailun edistämisellä, valtion sääntelyllä monopolialoilla, valtion hankintasopimuksilla ja muilla toimilla.
- Mikä vähentää tarvetta valtio-omistajuudelle?
Vahva kotimainen omistajuus ja vahva elinkeinoelämä vähentävät valtion tarvetta toimia omistajana. Vahva yksityinen Suomessa toimiva elinkeinoelämä ja suomalaisten resurssien laaja hyödyntäminen vähentää tarvetta valtio-omistamiseen
Syventävä tehtävä
- Miten yhtiökokoukseen osallistuminen toimi korona-aikana?
Koronapandemian leviämisen rajoittamiseksi osakkeenomistaja tai tämän asiamies ei voinut osallistua kokoukseen henkilökohtaisesti kokouspaikalla.
- Mitä yksityissijoittajaa ja omistajia koskevia asioita yhtiökokouksessa päätetään?
Osingon määrä ja jakamistapa, hallituksen jäsenet ja heidän palkkionsa. Omistajille on eduksi ymmärtää, millainen johto yrityksessä on ja millä tavoin heitä palkitaan (osakeoptiot vs. rahamääräinen palkkio). Myös osakeantivaltuutus koskee yksityissijoittajia.
https://kesko.videosync.fi/agm-2021
- Miksi Keskoa voidaan pitää suomalaisena menestystarinana?
Kesko on Pohjois-Euroopan johtava vähittäiskauppa ja kooltaan valtava yritys (toimii kahdeksassa maassa, asiakaskohtaamisia päivittäin 1,3 miljoonaa). Kesko on myös taloudellisesti vahva ja lähes velaton yritys.
- Mitä on kuulunut yrityksen strategian toteuttamiseen? Miten onnistunut strategia on näkynyt yrityksessä?
Yli 30 yrityskauppaa, kolmen miljardin investoinnit ja toisaalta miljardin divestoinnit yrityksen kasvua rahoittamaan. On ajettu muutosta yksittäisistä vähittäiskaupoista yhtenäiseksi K-ketjuksi. Strategian toteutus on kasvattanut ydinliiketoimintojen liikevaihtoa yli kolme miljardia vuodesta 2014. Myös tuloskehitys on ollut kiihtyvää, markkina-arvo on kasvanut kolmesta kymmeneen miljardiin ja B-osakkeen tuotto on ollut 320% vuodesta 2014 asti.
6. Miten liikevaihto, liikevoitto ja sidotun pääoman tuotto on kehittynyt Keskolla?
Kaikissa muissa liiketoimintasektoreissa trendi on ollut nouseva, paitsi autokauppa on pärjännyt huonommin kaikissa osa-alueissa. Kuitenkin yleiskuva on positiivinen.
7-8. Mikä Keskon liiketoiminnan kehityskohde voisi liittyä digitalisaation megatrendiin? Miten Kesko hyödyntää tätä megatrendiä?
Ruoan verkkokaupan kehitys. Kyseinen liiketoimintasektori on kasvanut voimakkaasti, ja kattava tarjonta (500 K-kauppaa) ja hyvä asiakastyytyväisyys tarjoaa hyvän kasvualustan tulevaisuuden jatkolle.
9. Millaisen osinkoehdotuksen Keskon hallitus on tehnyt?
Osinkoehdotus on 0,75 euroa osakkeelta, eli lähes 300 miljoonaa euroa. Tällöin osinko parantuisi taas edellisvuoden osingosta.
10. Mikä oli Keskon tulosohjeistus ja miten se vertautui edellisvuoden vertailukelpoiseen liikevoittoon?
Yhtiö arvioi vuonna 2021 vertailukelpoisen liikevoiton olevan haarukassa 520-620 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 vertailukelpoinen liikevoitto oli 554 miljoonaa euroa.
