Pörssikurssi opettajan opas
Viikon rakenne, teema ja oppimistavoitteet
Pörssikurssin jokainen viikko rakentuu kahdesta 75 minuutin osiosta.
Osio 1
- PowerPoint-esitys viikon teemasta
- Kertaava quiz-tehtävä
- Viikkotehtävä
Osio 2
- Viikon syventävä tehtävä
Ensimmäinen osio alkaa opettajavetoisella alustuksella, jonka päätavoitteena on selvittää kurssille osallistuville opiskelijoille:
- Kurssin aikataulu, rakenne ja oppimistavoitteet
- Pörssigurun oppimisalusta ja kurssimateriaalit
- Kurssisuorituksen edellytykset
Ensimmäisen osion kurssisuoritusta käsittelevän alustuksen jälkeen käydään läpi viikon pääteemaa eli sijoittamisen motivaatiotekijöitä. Tavoitteena on haastaa opiskelijoita pohtimaan omaa tulevaisuuttaan ja miettimään erilaisia aineellisia ja aineettomia unelmia. Oleellista on paitsi unelmoida, mutta myös löytää yhteys unelmien ja rahan välillä. Rahaa tarvitaan moneen unelmaan joko suoraan tai välillisesti. Tämän jälkeen opiskelijoita haastetaan pohtimaan, kuinka rahoittaa omat unelmansa. Vaihtoehtoja on kaksi säästäminen ja sijoittaminen.
Säästämällä vaurastuminen on hidasta ja siihen liittyy haasteena inflaatio. Inflaatiolla kuvataan rahan ostovoiman laskua. Kun tuotteiden ja palveluiden hinnat nousevat, saa rahalla kulutettua vähemmän kuin aiemmin eli raha ei ole enää yhtä arvokasta kuin ennen. Säästäjän tulisikin saada vähintään inflaation verran tuottoa säästöilleen, jotta niiden arvo ei laskisi.
Sijoittamalla vaurastuminen on puolestaan mahdollista jokaiselle, mikä tapahtuu korkoa korolle -ilmiön kautta. Alustuksessa avataan ilmiön taustalla olevaa matemaattista yhtälöä ja sen kolmea muuttujaa: sijoitettavia summia, tuottoprosenttia ja sijoitusaikaa.
Ensimmäisen osion lopuksi opiskelijat tutustuvat korkoa korolle -ilmiöön ja sen eri osatekijöihin viikkotehtävän muodossa. Tehtävässä hyödynnetään Pörssigurun korkoa korolle -laskuria, joten mitään ei tarvitse osata laskea itse. Tehtävien tavoitteena on havainnollistaa sijoitusajan ja -tuoton merkitystä.
Ensimmäisen osion pääoppimistavoiteena on, että opiskelija ymmärtää säästämisen ja sijoittamisen merkityksen omassa elämässään, sekä ymmärtää korkoa korolle -ilmiön ja sen eri osatekijät vaurastumisen taustalla.
Toisessa osiossa opiskelijat pääsevät tutustumaan erilaisiin sijoittajatarinoihin Pörssisäätiön opiskelijoiden Pörssipäivästä tehdyn tallenteen kautta. Pörssipäivätallenteelta opiskelijat kuulevat, miten eri taustaiset sijoittajat ovat lähteneet liikkeelle omilla sijoittajapoluillaan ja kuinka he konkreettisesti sijoittamista toteuttavat.
Toisen osion tavoitteena on poistaa ennakkoluuloja sijoittamiseen liittyen ja tuoda sijoittamista entistä lähemmäksi jokaista. Se on kaikille mahdollista riippumatta omista lähtökohdista.
Ohjeet luento- ja tehtävämateriaaleihin
Kalvo 2: Kalvon tavoitteena on esitellä Pörssikurssia. Materiaali on Pörssisäätiön luoma ja sen tavoitteena on opastaa nuoria alkuun osakesijoittamisessa. Kurssille osallistuvilta ei odoteta minkäänlaista ennakkotietämystä osakesijoittamisesta, vaan kurssilla lähdetään liikkeelle aivan perusteista. Kurssilla tullaan oppimaan, että sijoittaminen ja siten vaurastuminen on mahdollista ihan jokaiselle taustoista ja lähtökohdista riippumatta.
Kalvo 3: Kalvossa kerrotaan lyhyesti Pörssisäätiöstä, joka vastaa kurssilla käytössä olevasta opetusmateriaalista. Pörssisäätiö on puolueeton ja voittoa tavoittelematon organisaatio. Pörssisäätiöllä ei ole kaupallisia intressejä, eikä se myy tai välitä mitään finanssituotteita. Sen sijaan Pörssisäätiön tavoitteena on tarjota ihmisille puolueetonta ja riippumatonta sijoitustietoa. Säätiön toiminta rahoitetaan Pörssitalon vuokratuotoilla.
Kalvot 4 ja 5: Kalvoissa esitellään pörssikurssin rakennetta ja käsiteltäviä teemoja. Kurssi koostuu yhteensä 18 eri teemasta. Jokaisesta teemasta on opettajavetoinen alustus, opiskelijan osaamista testaavaa Quiz-testi sekä alustusta käsittelevä viikkotehtävä ja teemaa syventävä tehtäväpaketti. Kurssi on laajuudeltaan kaksi opintopistettä.
Kurssi lähtee liikkeelle osakesijoittamisen perusteista ja askel askeleelta syvennetään omaa osaamista. Kurssin päätteeksi jokaisella on laadittuna oma sijoitussuunnitelma, jonka perusteella voi lähteä omalla sijoittajapolullaan liikkeelle sekä oma harjoitusosakesalkku. Harjoitusosakesalkkuun ei tarvita oikeaa rahaa, vaan se laaditaan oikeilla osaketiedoilla, mutta fiktiivisellä rahalla. Kurssia elävöittämässä on vierailijaluentoja, jotka tuovat lisäsyvyyttä kurssikokonaisuuteen.
Kalvo 6: Kurssilla käytetään Pörssigurun opetusalustaa. Pörssigurusta löytyy jokaiseen kurssin teemaan lyhyt tiivistelmä niin teksti- kuin videomuotoisena. Quiz-testit löytyvät myös Pörssigurun opetusalustalta samoin kuin teemoihin kuuluvat viikkotehtävät ja syventävät tehtäväpaketit. Opetusalustalle pääsee osoitteessa www.porssiguru.fi. Opettaja lähettää jokaiselle opiskelijalle linkin, jota kautta pääsee kirjautumaan kurssille.
Kalvot 8-11: Kurssin ensimmäisen tapaamiskerran teemana on sijoittamisen eri motivaatiotekijät. Alustuksen alkuun opiskelijoille annettaan hetki aikaa pohtia itsekseen tai vierustoverin kanssa, mistä asioista elämässään unelmoi. Kannusta nuoria unelmoimaan rohkeasti. Ei ole olemassa liian pieniä tai suuria unelmia. Muistuta myös, että unelmat voivat olla paitsi aineellisia niin myös aineettomia.
Lyhyen pohdintahetken jälkeen näytä kalvo, josta löytyy kuvituskuvia esimerkkiunelmista. Tässä yhteydessä opiskelijoita voi haastaa avaamaan myös omia unelmiaan. Monella unelmat saattavat helposti liittyä johonkin aineelliseen kuten omaan autoon tai asuntoon, mutta unelmat voivat yhtä hyvin olla aineettomia unelmia esimerkiksi sitä, että olisi terveyttä ja aikaa olla omien läheisten kanssa, tai että olisi varaa matkustella ja nähdä eri maita ja kulttuureita.
Lopuksi haasta opiskelijoita miettimään, kuinka paljon edellisessä vaiheessa nimettyjen unelmien toteuttaminen konkreettisesti kustantaisi. Toiseksi haasta heitä pohtimaan, kuinka unelmat saisi rahoitettua. Lopputulemana moni saattaa ajatella, että hieman isommat unelmat eivät ole mahdollista toteuttaa. Tässä kohtaa voi todeta, että he ovat juuri oikealla kurssilla. Pelkästään säästämällä vaurastuminen on monesti hyvin hidasta ja epätodennäköistä, jolloin myös unelmien toteutuminen on epävarmaa. Sen sijaan sijoittamalla säästöjä, tulee vaurastuminen mahdolliseksi ihan jokaiselle ja siten myös unelmien toteutuminen.
Kalvot 12-17: Unelmien rahoittamisen lisäksi toinen merkittävä motivaattori sijoittamiseen liittyy inflaatioon. Karkeana nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jokaisella olisi hyvä olla kolmen kuukauden keskimääräisiä menoja vastaava summa säästössä yllättäviä menoja varten. Puskurin ylittävältä osalta kannattaisi kuitenkin pohtia, mitä näille säästöille tekisi pankkitilillä makuuttamisen sijaan.
Opiskelijoita voi haastaa pohtimaan, mikä on säästöille pankkitilillä saatava korko. Voisiko jostain muualta saada parempaa tuottoa? Lisäksi opiskelijoita kannattaa haastaa pohtimaan, kuinka suuri on tarkasteluhetken inflaatio. Inflaatiolla kuvataan yleisen hintatason nousua. Jotta tulevaisuudessa voisi kuluttaa yhtä paljon kuin tänään, tulisi säästöille saada vähintään inflaation verran tuottoa. Inflaation ja talletuskoron suhdetta havainnollistetaan esitysmateriaalissa kahdella kuvaajalla. Ensimmäisessä kuvaajassa (kalvo 15) inflaatio ja talletuskorko ovat kuvattuina omina käyrinään. Toisessa kuvaajassa (kalvo 16) on puolestaan esitettynä reaalikorko eli talletuskorko vähennettynä inflaatiolla. Tämä havainnollistaa käsiteltävää aihetta vielä selkeämmin. Lopputulemana on, että osa säästöistä kannattaisi sijoittaa, jos haluaa vaurastua. Sijoittamalla on mahdollista saada talletuskorkoa parempaa tuottoa. On kuitenkin hyvä muistaa, että tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä.
Kalvot 18-20: Sijoittamisen motivaatiotekijöiden määrittelyn jälkeen siirrytään tarkastelemaan korkoa korolle -ilmiötä. Ilmiö saa alkunsa, kun säästöjä on sijoitettu tuottaviin kohteisiin. Esimerkissä on sijoitettu 100 euroa, jolle on saatu seitsemän prosentin tuotto. Korkoa korolle -ilmiö syntyy, kun saatuja tuottoja ei laiteta säästöön tai oteta kulutukseen, vaan ne sijoitetaan edelleen. Näin jatkossa tuottoa ei saada ainoastaan alun perin sijoitetulle 100 eurolle, vaan myös sijoitetulle seitsemän euron tuotolle. Sijoitettaessa aina saadut tuotot edelleen, syntyy itseään voimistava ”lumipalloefekti”. Sijoittamisella saadut tuotot kasvavat kasvamistaan ja sijoittaja vaurastuu.
Kalvossa 19 on esitetty korkoa korolle -ilmiötä kuvaajan muodossa. Esimerkkikuvaaja on laskettu 100 euron kuukausittaisella sijoitussummalla ja oletuksena seitsemän prosentin keskimääräinen vuosituotto. Vaaka-akselilla on aika vuosina ja pystyakselilla on sijoituksen arvo euroina.
Kuvaajassa pylväiden tummansininen osuus kuvaa sijoitettuja ”satasia”. Pylväät kasvavat lineaarisesti saavuttaen 50 vuoden päästä 60 000 euroa (100 €/kk x 12 kk/a x 50 a). Pylväiden vaaleansininen osuus kuvastaa puolestaan sijoitetuille satasille saatuja tuottoja. Vaaleansiniset pylväät kasvavat puolestaan eksponentiaalisesti eli pylväs pylväältä voimistuen. 50 vuodessa sijoittamalla olisi mahdollista päätyä säästämällä saavutetun 60 000 euron sijaan jopa yli 500 000 euroon.
Kuvaajasta olisi oleellista havainnoida kaksi merkittävää seikkaa. Ensinnäkin tarkastelemalla pylväiden väritysten suhteita, huomataan, että vaaleansininen osuus pylväästä on tarkasteluperiodin lopussa merkittävän paljon suurempi kuin tummansininen osuus pylväästä. Lopputuleman kannalta on merkittävä ero sillä, onko vain säästänyt vai säästämisen lisäksi sijoittanut säästöjä. Toiseksi, tarkastelemalla pylväiden kasvua huomataan, että vaurastuminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Se ei tapahdu yhdessä yössä, saati vuodessa, vaan edellyttää jopa vuosikymmeniä aikaa. Sijoittaminen kannattaa siten aloittaa mahdollisimman varhain vaikka pienilläkin summilla. Tällöin aika on sijoittajan puolella ja vaurastuminen on mahdollista ihan jokaiselle lähtökohdista riippumatta. Aika onkin sijoittamisessa merkittävässä roolissa.
Sijoitusajan lisäksi tuotolla on merkittävä rooli vaurastumisessa. Sijoittajan kannattaakin keskittyä hyvätuottoisiin sijoituskohteisiin sekä minimoimaan kaikki sijoittamiseen liittyvät kulut.
Viikkotehtävä
Alustuksen jälkeen opiskelijoille annetaan viikkotehtävä liittyen korkoa korolle-ilmiöön. Tehtäväpaketin tueksi löytyy myös korkoa korolle -ilmiöstä ja sen muuttujista yksityiskohtaisemmin kertova moniste.
Tehtävässä 1 tarkastellaan sijoitusajan merkitystä korkoa korolle-ilmiössä.
Tehtävässä 2 tarkastellaan sijoittamisen merkitystä suhteessa perinteiseen pankkitilisäästämiseen.
Tehtävässä 3 havainnollistetaan puolestaan sijoitusajan ja sijoitettavien summien merkitystä sijoittamisessa hyödyntämällä kolmea eri case-tapausta. Lopputulemana opiskelijan olisi tarkoitus oivaltaa, että sijoitettavilla summilla tai alkupääomalla ei ole niin suurta merkitystä kuin sijoitusajalla. Sijoittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorena, vaikka pienilläkin summilla.
Tehtävissä 4 ja 5 havainnollistetaan tuoton merkitystä korkoa korolle-ilmiössä. Lisäksi tehtävissä avataan eri tekijöitä, joilla voi itse vaikuttaa sijoitusten tuoton suuruuteen. Tavoitteena tehtävissä on, että opiskelija oivaltaa sijoittamisen kulujen ja allokaation merkityksen tuottoon ja siten korkoa korolle-ilmiöllä vaurastumiseen. Ilman riskinottoa vaurastuminen harvemmin on mahdollista ja toisaalta sijoittamisen kuluilla on valtavan suuri merkitys itse lopputulemaan.
Syventävä tehtävä
Viikon syventävässä tehtävässä tutustutaan erilaisiin sijoittajatarinoihin. Opiskelijoiden tehtävänä on katsoa tallenne Pörssisäätiön järjestämästä ”Opiskelijoiden pörssipäivästä” ja vastata tehtävämonisteessa annettuihin kysymyksiin.
Syventävän tehtävän tavoitteena on saada opiskelijoissa nousemaan innostusta ja motivaatiota sijoittamista kohtaan. Toiseksi tavoitteena on sijoittajatarinoiden avulla rohkaista jokaista lähtemään omilla sijoittajapoluillaan liikenteeseen. Sijoittajatarinoista ilmenee, että ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa aloittaa tai toteuttaa sijoittamista.
Mallivastaukset
Viikkotehtävä
Tehtävä 1:
Sijoituksen arvo 4 vuoden kuluttua: 1 375 euroa.
Sijoituksen arvo 10 vuoden kuluttua: 2 219 euroa.
Sijoituksen arvo 25 vuoden kuluttua: 7 340 euroa.
Sijoituksen arvo 50 vuoden kuluttua: 53 878 euroa.
Sijoituksen arvo lisäsijoitukset huomioiden 50 vuoden kuluttua: 609 099 euroa.
Tehtävä 2:
Sirpan sijoitusten arvo sijoitusajan lopussa: 793 172 euroa.
Sannin sijoitusten arvo sijoitusajan lopussa: 63 097 euroa.
Tehtävä 3:
Sijoittajatarinoista ”Maisu” saavutti sijoitusajan lopussa suurimman sijoitetun pääoman arvon.
Maisu: 237 951 euroa
Kalle: 209 460 euroa
Ritva: 225 974 euroa
Sijoitettavien summien ja lähtöpääoman sijaan sijoitusaika on kaikista merkittävimmässä roolissa korkoa korolle-ilmiössä.
Tehtävä 4:
Sijoitusten arvo sijoitusajan lopussa 0 % kuluilla olisi: 793 172 euroa.
Sijoitusten arvo sijoitusajan lopussa 1 % kuluilla olisi: 544 807 euroa.
Sijoitusten arvo sijoitusajan lopussa 2 % kuluilla olisi: 378 719 euroa.
Sijoitusten arvo sijoitusajan lopussa 4 % kuluilla olisi: 190 935 euroa.
Tehtävä 5:
Sijoitettaessa varat osakkeisiin, olisi sijoitusten arvo sijoitusajan lopussa: 793 172 euroa.
Sijoitettaessa varat valtion obligaatioihin, olisi sijoitusten arvo sijoitusajan lopussa: 138 932 euroa.
Sijoitettaessa varat pankkitilille, olisi sijoitusten arvo sijoitusajan lopussa: 60 000 euroa.
Sijoitettaessa varat osakerahastoon, olisi sijoitusten arvo sijoitusajan lopussa: 378 719 euroa.
Syventävä tehtävä
- Millaisia keinoja sijoittajat käyttävät sijoituksiensa seurantaan ja osakkeiden valintaan?
Vastaus: Tomi käyttää Exceleitä (Pörssisäätiön Excelin muokattua versiota ja Osakesäästäjien sivun Exceliä) riskienhallintaa varten, Börsdata-palvelua arvonmääritystä varten. Olivia seuraa päivittäisiä uutisia (esim. HS) ja tekee sijoituspäätöksiä sen perusteella. Olivia keskittyy kotimaisiin vastuullisiin yrityksiin, joilla on hyvät pitkän aikavälin tulevaisuudennäkymät. Jasmin miettii aloja ja yhtiöitä, joista on kiinnostunut, ja sijoittaa salkkuunsa sellaisia osakkeita, jotka lisäävät salkun hajautusta. Hän miettii, millaisissa yrityksissä haluaisi olla mukana.
- Paljonko Olivia ja Jasmin ovat hajauttaneet sijoituksiaan?
Vastaus: Olivialla on neljää eri rahastoa ja kahdeksaa eri osaketta. Jasminilla on 12-14 eri osaketta ja sijoitusasunto.
- Milloin Jasminin mielestä kannattaa myydä voitollisia sijoituskohteita?
Vastaus: Jasminin mielestä voitollisia sijoituskohteita kannattaa myydä vasta silloin, kun löytää niille paremman sijoituskohteen.
- Miksi Olivia on harkinnut osakesäästötilin käyttämistä?
Vastaus: Hän on miettinyt, että osakesäästötilin käyttäminen voisi helpottaa sijoittamista niin, etteivät tuet kärsisi. Osakesäästötiliä käytettäessä voitot ja osinkotulot pysyvät tilin sisällä, eivätkä laske opintotukien määriä.
- Mitkä ovat Tomin mielestä tärkeimmät tekijät sijoittamisessa?
Vastaus: Tomin mielestä sijoitusaika ja korkoa korolle-ilmiöt ovat tärkeimmät elementit sijoittamisessa.
- Mikä on Tomin mielipide viputuotteista?
Vastaus: Hänen mielestään viputuotteilla vain menettää pääomaa, joka on varsinkin aloittelevalle ja nuorelle sijoittajalle tärkeää.
- Mikä on Olivian ja Jasminin neuvo nuorelle sijoittajalle?
Vastaus: Olivian ja Jasminin tärkein neuvo on aikaisin aloittaminen. Kaikkea ei tarvitse osata eikä kaikkea tarvitse laittaa kerralla peliin. Aika on tärkein elementti, ja kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys on tärkeää.