Viikko 5: Pörssilistautumiset – Opettajan ohjeet

Pörssikurssi opettajan opas: 5. viikko

Pörssikurssin viides viikko rakentuu kahdesta 75 minuutin osiosta.

Osio 1

PowerPoint-esitys viikon teemasta: Pörssilistautumiset (Avaa tästä)
Nasdaq Helsingin vierailijaluento teemasta pörssilistautumiset
Kertaava quiz-tehtävä
Viikkotehtävä: tehtäväpaketti vierailijaluennon sisällöistä

Osio 2

Viikon syventävä tehtävä: Pörssilistautuminen yritysten näkökulmasta

Ensimmäisen osion tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat pörssin maailmaan. Lopputulemana opiskelijat osaavat kuvata pörssin päämarkkinaa (tutummin pörssilista) ja First North -kasvumarkkinaa. Lisäksi opiskelijat osaavat kuvata pörssin roolia ja merkitystä listautuvien yritysten näkökulmasta sekä ymmärtävät yksityissijoittajien merkityksen pörssilistautumisissa.

Viikkotehtävä pohjautuu tallenteisiin asiantuntijahaastatteluista, missä Nasdaq Helsingin listautumistiimin asiantuntijat kertovat pörssilistautumisista.

Toisessa osiossa jatketaan syventymistä pörssilistautumisten maailmaan. Opiskelijat selvittävät yritysten motiiveja listautua pörssiin ja tutustuvat kahden tuoreen pörssiyhtiön listautumistarinoihin. Syventävässä tehtävässä taustamateriaalina käytetään Pörssisäätiön ”Listautujan käsikirjaan”, joka on opas pörssilistautumista suunnitteleville yhtiöille ja niiden johdolle.

Ohjeet luento- ja tehtävämateriaaleihin

Dia 2

Pörssikurssin viidennellä viikolla on vuorossa vierailijaluento. Vierailijaluonnolla ääneen pääsevät Nasdaq Helsingin listautumistiimin asiantuntijat. Pörssigurusta löytyvillä tallenteilla he kertovat pörssistä, pörssilistautumisista ja pörssimaailman viimeisimmistä trendeistä.

Mallivastaukset

Viikkotehtävä

1. Miksi yritykset listautuvat pörssiin?

Rahoituksen saaminen yritystoiminnan kasvuun ja laajentamiseen
Listautuminen tuo yritykselle näkyvyyttä, mikä auttaa esimerkiksi rekrytoimaan parempia osaajia yritykseen töihin. Listautuminen voi myös kasvattaa yrityksen uskottavuutta.
Listautumisen myötä yritys saa osakkeilleen kauppapaikan pörssistä, turvallisessa ja likvidissä ympäristössä.

2. Mitä listautumista hakevilta yrityksiltä vaaditaan pörssilistalle pääsemiseksi?

Pörssilistalle päästäkseen yrityksen tulee täyttää listalleottovaatimukset. Yksi vaatimuksista liittyy yrityksen kiinnostavuuteen sijoittajien silmissä, eli pörssilistalla olevan yhtiön osakkeella tulee olla tarpeeksi kysyntää ja tarjontaa. Yhtiöllä tulee myös olla tietty määrä osakkeenomistajia ja sen osakkeista tietty prosentuaalinen osa tulee olla yleisön hallussa.
Pörssilistalle pyrkivän yhtiön tulee myös olla kyvykäs täyttämään pörssiyhtiöiltä edellytettävät tiedonantovelvoitteet: kaikista niistä asioista tiedottaminen, joilla voi olla vaikutusta yrityksen osakkeen arvoon. Yhtiöiden tulee myös noudattaa kansainvälistä IFRS-tilinpäätösstandardia ja noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.

3. Mikä on First North -markkinapaikka?

First North on toinen pörssin markkinapaikoista pienemmille yhtiöille sekä kasvuyhtiöille.
First North -markkinapaikka on kevyemmin säädelty kuin pörssilista, eli sinne on matalammat listalleottovaatimukset: First North yhtiön ei tarvitse siirtyä noudattamaan kansainvälistä tilinpäätösstandardia, vaan yhtiö voi noudattaa kansallista tilinpäätöskäytäntöä. Lisäksi First North:lle pyrkivän yhtiön ei tarvitse listautumisvaiheessa laatia pörssilistalle vaadittavaa laajaa listalleottoesitettä, vaan kevyempi yhtiöesite riittää.
Kaupankäynti First North:lla tapahtuu samalla tavalla kuin pörssilistalla.

4. Minkä kokoiset yritykset hakeutuvat pörssilistalle?

Pörssillä ei ole vaatimuksia listautumista suunnittelevan yhtiön koon suhteen.
Pörssiin voi hakeutua niin kypsiä suuryrityksiä kuin pieniä kasvuyhtiöitä, joilla ei välttämättä listautuessaan ole vielä edes liikevaihtoa.

5. Millainen listautumisprosessi on? Mitä listautuvan yrityksen täytyy tehdä listautumista varten?

Pörssilistalle listautuvan yhtiön tulee laatia listalleottoesite, joka sisältää laajan katsauksen yhtiön koko liiketoimintaan ja siihen liittyviin riskeihin.
Listalleottoesite auttaa sijoittajaa perehtymään uuteen yhtiöön ja listautuvalle yhtiölle se toimii perusteellisena läpivalaisuna omaan liiketoimintaan.

6. Millainen on yksityissijoittajien rooli pörssilistautumisissa?

Yksityissijoittajien rooli listautumisissa on tärkeä. Pörssi asettaa velvoitteet omistajamäärän suhteen, joten yritys tarvitsee suurten institutionaalisten sijoittajien lisäksi myös laajan joukon uusia omistajia, yksityissijoittajia.
Omistajamäärän täyttämisen lisäksi yksityissijoittajat tuovat myös tarvittavaa likviditeettiä osakkeelle pörssissä. Mitä enemmän yhtiöllä on osakkeenomistajia, sitä enemmän on päivittäistä vaihtoa eli likviditeettiä.
Yksityissijoittajien näkökulmasta listautumisannit tarjoavat ainutkertaisen mahdollisuuden päästä omistajana mukaan yritysten kasvuun ja kehittymiseen.

7. Mistä saa tietoa Helsingin pörssiin listatuista yrityksistä sekä uusista listautuneista yhtiöistä?

Helsingin pörssin nettisivuilta osoitteesta www.nasdaqomxnordic.com löytyy kattavasti tietoa jo listautuneena olevista yhtiöistä. Lisäksi sivustolta löytyy oma listautumisosio, josta on nähtävissä tuoreet kuluvan kalenterivuoden listautumiset sekä tietoa menneiden vuosien listautumisista.
Lisäksi Helsingin pörssi ylläpitää kansallista tiedotevarastoa, josta on saatavissa kaikki Helsingin pörssiin kuuluvien yhtiöiden julkaisemat pörssitiedotteet. Tämä tiedotevarasto löytyy osoitteesta www.oam.fi.

8. Miten pörssiyhtiön elämä eroaa listaamattoman yhtiön elämästä?

Pörssiyhtiöiden läpinäkyvyys on huomattavasti vahvempi kuin pörssiin kuulumattomilla yrityksillä.
Pörssiyhtiötä koskee laajat tiedonantovelvoitteet. Tiedonantovelvoite tarkoittaa käytännössä sitä, että pörssissä olevan yhtiön on tiedotettava sijoittajia, jos tapahtuu jotain uutta, mikä voisi mahdollisesti vaikuttaa yhtiön pörssikurssiin.

9. Miten vastuullisuus näkyy pörssin toiminnassa?

Nasdaq on tuottanut vastuullisuusraportointiin oppaan, jonka tavoitteena on auttaa pörssiyhtiöitä raportoimaan ja viestimään vastuullisuudesta.
Lisäksi Nasdaq on julkaissut vastuullisuudesta kertovan vihreän leiman (Nasdaq Green Equity Designation), joka myönnetään vastuullisuuskriteerit täyttäville yhtiöille. Vastuullisuutta arvostava sijoittaja voi hyödyntää tätä ja hakea pörssin sivuilta yhtiöitä, joille vihreä leima on myönnetty.

10. Mitä ovat SPAC-yhtiöt?

SPAC on lyhennys englanninkielisistä termeistä ”Special Purpose Acquisition Company”. Suomessa ”SPACista” käytetään nimitystä ”kuoriyhtiö”.
Kuoriyhtiö syntyy niin, että ryhmä sijoittajia listaa yhtiön, jolla ei ole varsinaista liiketoimintaa. Listatun kuoriyhtiön tavoitteena on kerätä pääomia pörssissä ja ostaa kerätyillä varoilla jokin yhtiö. Lopuksi ostettu yhtiö sulautetaan kuoriyhtiöön ja listataan pörssiin.
Yksityissijoittajille kuoriyhtiöt tarjoavat mahdollisuuden päästä mukaan pääomasijoittamiseen.

11. Miltä pörssin ja listautumisten tulevaisuus näyttää?

Tulevaisuudessa vastuullisuus tulee nousemaan yhä vahvemmin esille ja pörssi tulee vastaamaan omilla toimillaan kasvaviin vastuullisuuden vaateisiin.
On myös mielenkiintoista nähdä, miten kuoriyhtiöt tulevat menestymään. Nähtäväksi jää, lähtevätkö sijoittajat kuoriyhtiöihin mukaan ja löytävätkö kuoriyhtiöt sopivia ostokohteita.
Pörssilistautumisten määrää tulevaisuudessa on vaikea ennakoida. Lähitulevaisuudessa pörssiin on kuitenkin odotettavissa uusia mielenkiintoisia yhtiöitä.

Syventävä tehtävä

Viikon syventävässä tehtävässä opiskelijat tutustuvat pörssin maailmaan sinne listautuvien yritysten näkökulmasta. Tehtävässä selvitetään yritysten motiiveja hakeutua pörssiin ja miten pörssilistautuminen vaikuttaa niiden elämään. Taustamateriaalina tehtävässä käytetään Pörssisäätiön ”Listautujan käsikirjaa”, joka on opas pörssilistautumista suunnitteleville yhtiöille ja niiden johdolle.

Saat avattua Listautujan käsikirjan täältä.

Sivut 6-8

1. Mihin tarkoitukseen listautumisannissa kerättyjä varoja voidaan esimerkiksi käyttää? Listaa kolme käyttötarkoitusta.

Yritykset rahoittavat investointeja, joilla tavoitellaan toiminnan kasvua ja kehitystä.
Liiketoiminnan laajentuessa myös rahoituksen tarve usein kasvaa. Uuden tuotannon aloittaminen, teknologian kehittäminen, tuotteiden kaupallistaminen tai yhtiön kansainvälistyminen vaativat suuria rahallisia investointeja.
Listautumisessa kerättyjä varoja voidaan käyttää myös tasapainottamaan yhtiön rahoitusrakennetta eli niillä voidaan maksaa kenties vanhoja velkoja pois.
Listautumisessa kerätyillä varoilla yhtiö voi myös kasvattaa yhtiön kassaa. Vahva kassa auttaa paremmin selviytymään muuttuvassa maailmassa.

2. Miten pörssilistautuminen vaikuttaa yrityksen rahoituksen saantiin?

Pörssiyhtiöt saavat rahoitusta yleensä helpommin ja paremmin.
Pörssiyhtiöitä koskee tiedonantovelvoitteet eli ne ovat läpinäkyvämpiä kuin listaamattomat yhtiöt. Pörssiyhtiöiden julkinen status pienentää rahoittajien riskejä, minkä seurauksena rahoittajien tuottovaatimukset ovat matalampia ja siten yrityksen rahoituskustannukset pienempiä kuin pörssin ulkopuolisilla yrityksillä.
Pörssiyhtiöillä on myös pääsy useampiin rahoituksen lähteisiin (pörssiyhtiö voi hakea lainaa (vieraan pääoman ehtoinen rahoitus) tai se voi järjestää osakeannin (oman pääoman ehtoinen rahoitus)), mikä myös laskee rahoituksen kustannuksia.

3. Mihin kahteen pääryhmään yrityksen rahoituskanavat voidaan jakaa?

Vieras pääoma = lainaa, oma pääoma = osakkeita. Lainasta maksetaan korkoa, ja osakkeista sijoittajat saavat omistusosuuden niiden kohteena olevasta yrityksestä.
Lainarahaa yritys voi hakea esimerkiksi pankista tai yritys voi ottaa lainaa suoraan sijoittajilta.
Oman pääoman ehtoinen riskirahoitus eli yritys järjestää osakeannin ja laskee liikkeelle uusia osakkeita, joista sijoittajat maksavat ja siten yritys saa tarvitsemaansa rahoitusta.

4. Mistä eri vaiheista yrityksen tyypillinen kasvupolku koostuu?

Alussa yrityksen toiminnasta vastaa ja sen rahoittaa perustajaosakas.
Toiminnan kehittyessä mukaan tulee myös muita rajoittajia.
- Ulkopuolisista rahoitusvaihtoehdoista alussa pankkilaina on hyvin suosittu ja käytetty rahoitustapa.
- Yritys voi hakea lainaa myös suoraan sijoittajilta.
- Monesti rahaa lainaavat tahot asettavat yritykselle tiedonantovaatimuksia varmistuakseen siitä, ettei lainattuja rahoja menetetä.
Myöhemmässä vaiheessa mukaan tulee myös oman pääoman ehtoisia rahoittajia, uusia omistajia.
Monesti ensimmäiset uudet omistajat tulevat perustajaosakkaan ja yrityksen lähipiiristä, kuten perheenjäseniä, sukulaisia, tuttavia, työntekijöitä tai bisnesenkeleitä.
Yrityksen kasvaessa ja kehittyessä monesti seuraavat kasvuloikat otetaan pääomasijoittajien rahoituksella tai hyödyntämällä joukkorahoitusta.
Kun vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvaihtoehdot on käytetty loppuun eli niiden kautta ei enää ole toteutettavissa uusia kasvuloikkia, tulee pörssilistaus ajankohtaiseksi. Pörssiin yritys voi toki listautu jo varhaisemmassa vaiheessa.
Vaihtoehtoja on lukuisia ja jokainen yritys käy läpi omanlaisensa kasvupolun.

5. Mitkä asiat vaikuttavat osakkeen likviditeettiin pörssissä?

Liiketoiminnan tulevaisuuden näkymät: Lähtökohtaisesti osakkeen kysyntään vaikuttaa liiketoiminnan tulevaisuuden näkymät. Kasvava ja kiinnostava liiketoiminta saa sijoittajia kiinnostumaan yhtiöstä.
Tunnettuus: Yhtiön tunnettuudella on merkittävä vaikutus osakkeen kysyntään. Yhtiö lisää tunnettuutta medianäkyvyydellä ja esimerkiksi aktiivisella osallistumisella sijoittajatapaamisiin. Laadukkaat yritysesittelyt lisäävät sijoittajien kiinnostusta ja luottamusta.
Laadukas sijoittajaviestintä: Hyvä sijoittajaviestintä helpottaa sijoittajia sijoittamaan yhtiöön. Yhtiön tulisi panostaa siihen, että se antaa sijoittajille säännöllisesti oikeaa ja hyvää informaatiota. Sijoittajat ja osakeanalyytikot seuraavat tarkasti, kuinka yhtiö on saavuttanut aiemmin esittämänsä tavoitteet.
Omistajakunta: Likviditeettiin vaikuttaa merkittävästi se, kuinka lukumääräisesti laaja ja monipuolinen omistajakunta yhtiöllä on. Lisäksi yhtiön osakkeista riittävän suuren osan tulisi olla vapaasti vaihdettavissa.

s. 18

6. Mitä asioita sijoittajat odottavat pörssiyhtiöiltä?

Tuotto: Sijoittajat odottavat pörssiyhtiöltä ennen kaikkea tuloksen tekemistä ja kasvua.
Sijoittajaviestintä: Sijoittajat odottavat myös laadukasta ja oikea-aikaista tietoa yhtiön taloudellisesta tilasta ja sen tulevaisuuden näkymistä. Sijoittajaviestintä on tärkeässä roolissa, jotta yhtiön arvon määrityksessä. Sijoittajille harvemmin riittää tiedonantovelvollisuuksien vähimmäistason täyttäminen. Sijoittajat arvostavat ennen kaikkea johdonmukaisuutta, avoimuutta ja tasapuolisuutta.
Vastuullisuus: Sijoittaja kiinnittävät yhä enemmän huomiota siihen, kuinka tulos on saatu aikaiseksi. Sijoittajille onkin yhä enenevissä määrin tärkeää liiketoiminnan vastuullisuus ja ESG-asioiden (Environmental, Social, Governance) huomioiminen yrityksen kaikessa toiminnassa. Sijoittajia kiinnostaa siis yrityksen vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan.

s.12 ja s.62

7. Minkä takia Lamor Corporation oli päättänyt listautua pörssiin?

Pääsyynä listautumiselle toimi rahoituksen saaminen. Lamorin kaltaisella teollisuusyhtiöllä kasvu vaatii investointeja, käyttöpääomaa ja vahvaa tasetta.
Listautumisella yhtiö haki myös näkyvyyttä, jonka avulla yhtiö uskoo saavansa ammattitaitoisia työntekijöitä.
Pörssiyhtiön osakkeet ovat likvidejä ja niitä voi käyttää maksuvälineenä esimerkiksi yrityskaupoissa.

8. Miten Spinnovassa nähdään pörssilistautumisen edut ja mahdolliset haitat?

Etuja ovat tunnettuuden ja uskottavuuden lisääntyminen sekä parempi rahoituksen saatavuus.
Spinnova onnistui saamaan listautumisannissa paljon uusia omistajia ja listautumisen jälkeen ollut paljon tunnetumpi yhtiö niin sijoittajien kuin kuluttajien keskuudessa.
Pörssiyhtiön status on lisännyt Spinnovan uskottavuutta, mikä on helpottanut yhteistyötä teollisten ja brändikumppanien kanssa. Yhtiö onnistui listautumisannissa saamaan merkittäviä brändejä kuten Adidaksen omistajakseen, mikä on osaltaan lisännyt yhtiön uskottavuutta.
Haittana on ollut raportoinnin ja vaatimusten lisääntyminen listautumisen jälkeen. Nämä ovat kasvattaneet kustannuksia ja lisänneet työtaakkaa. Spinnovassa tähän oltiin kuitenkin osattu valmistautua jo etukäteen, jolloin hyödyt ovat olleet suuremmat kuin lisätyöstä aiheutuneet haitat.